Keskustelut Metsänhoito Saadaanko LUKEN luottamusta enää palautettua?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)
  • Saadaanko LUKEN luottamusta enää palautettua?

    Luonnonvarakeskuksen metsien hiililaskelmat osoittautuivat vääriksi. Kysymys oli pahimmillaan miljardiluokan virheestä EU:n tasolla, ja jopa vääristä hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä Suomessa. Saadaanko ketään vastuuseen, vai haudataanko virheet suohon lisätutkimusrahoituksella? Mitkä tahot olivat ohjaamassa nämä laskelmat massiivisten virheiden tielle?

  • Rane2

    Kun Rane reilut 30-vuotta sitten oli savotoimassa Sopenmäen Heinosenahossa niin silloin jo ohimennen pohdittiin mihin joudutaan kun tämä Luontoliiton asennekasvattama nuoriso etenee virka-,tutkija-,yms. urillaan.No tähän on tultu…

    Apulaisrehtori julkaisi rajun ulostulon Wilmassa: Kallion lukio on niin punavihreä, että opiskelijoilla on ”suoranaista kärsimystä”

    Reima Muristo

    Onko Rauno Kakkonen sukua Kyösti Kakkoselle? Jutut ovat ainakin sieltä päin molemmilla.

    Under cover passia varten suuressa ameriikassa passissa lukee tietysti Raymond Backdoor.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    https://www.slu.se/en/ew-news/2022/12/boral-forests-turn-into-a-carbon-sink-within-10-years-of-clearcutting/

    Tuossa on Ruotsalaistutkimus, että aukkohakkuun jälkeen menee 10 vuotta, että se muuttuu hiilinieluksi ja tälläistä hiilidioksidi pommia ei ole olemassa.

    Rane2

    Kaikki Gruppa-nimimerkit ovat ilmeisesti perehtyneet hiililaskelmiin?Vaikuttavat matemaattisesti päteviltä,varsinkin numero 2 näyttää olevan jokaiselle ihan pakkomielle?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    😀 Tätä ketjua ei taida mikään enää palauttaa raiteilleen…

    Makarov

    Kertoneeko se siitä että Gruppien elämä pyörii kakkosen ympärillä.

    Visakallo Visakallo

    Luke on varmasti tarpeellinen ja pääsääntöisesti aivan asiallista työtä tekevä laitos, mutta näin maallikko metsänomistajan näkökulmasta herää ajatus, että olisiko jonkinlainen tehtyjen tutkimusten yleinen jälkitarkastelu paikallaan myös valtiorahoitteisille tutkimuslaitoksille? Yrityselämässähän sitä tehdään jälkilaskennan ja muun jälkikontrollin nimissä. On inhimillistä, että aina ei työssä onnistuta parhaalla mahdollisella tavalla, ja tulokset eivät vastaakaan sitä mitä haettiin. Äkkiseltään tulee näilläkin palstoilla käsitellyt aiheena mieleen kuinka happosateiden piti tappaa Suomen kuusikot pystyyn. Sehän esiteltiin meille silloin 80-luvulla jokseenkin ehdottomana totuutena, mutta toisin kävi. Osaran aukeat ovat puolestaan näyttäneet meille, että ne eivät muuttuneetkaan tundraksi. Jaksollisten metsien ensiharvennukseen ei menekään 60 vuotta, eikä Suomen metsät olekaan päästölähde. Muitakin pikku-huteja varmasti matkan varrelta löytyy. Oma lukunsa ovat myös vuosikymmenten varrella vaietut ja suohon kuopatut tutkimukset. Niitäkin olisi jo hyvä hieman avata. Nehän on kuitenkin jo aikoinaan maksettu.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Metsälehti kirjoitti marraskuussa, että nykytutkimuksen mukaan koivut ja kuuset kasvavat samaa vauhtia. Uusimmassa metsälehdessä lukee taas, että havupuilla ja koivulla on erilainen kasvudynamiikka. Ei tiedä enää ketä uskoisi. Mutta onko nykytutkimus vähän sama asia kuin nykytaide? Eli kun käyt ensiksi Ateneumissa ja menet sen jälkeen Kiasmaan ja mietit mitä täällä tapahtuu?

     

    PenttiAKHakkinen

    Ammatti Raivooja ihmettelee näitä tutkimuksia.

    Minä en ole lukenut kumpaakaan artikkelia. Sen sijaan tarkkailen oman metsäni kasvua. Sanoisin, että jos on pelkkää kuusta ja pelkkää koivua niin ei kai noiden kasvussa paljoa ole eroa. Mutta jos on koivua ja kuusta sekaisin niin kuusen kasvu hidastuu.
    Tutkimukset ovat usein ”yksisilmäisiä” ja tekevät sitten toisen tutkimuksen, että oliko se sittenkään niin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos aletaan kaivella menneitä virheitä, pitää muistaa kaivella esiin myös onnistumiset.

    Tärkein arvioinnin muoto on tieteeseen sisäänrakennettu ominaisuus itseään korjaavuus: uudet tulokset syrjäyttävät vanhat tai käytäntö muuttuu, niin että tulos ei enää sovellu käytäntöön. Yksittäisten tutkijoiden kohdalla arviointi tapahtuu nykyään rahoituksen kautta: jos ideoita ei ole ja tulosta ei tule, ei tule rahoitustakaan. Rahoitus ohjaa jopa liikaa, niin että perustutkimusaiheet joilla ei ole näköpiirissä välitöntä sovellusta mutta edistäisivät kuitenkin ymmärrystä ilmiöistä, jäävät helposti rahoittamatta. Joskus näistä tieteen sisäisistä teemoista poikii sitten yllättäviä sovelluksia.

    Itseään korjaavan tieteen lisäksi kannattaa muistaa, että tuloksissa on aina epävarmuutta. Jos tutkittaisiin ja varmisteltaisiin vain ennestään tiedettyjä aiheita, homma olisi helppoa. Mutta se ei veisi ihmisen tietämystä eteenpäin. Voisi muotoilla niin, että tiede kulkee kohti tuntematonta pimeässä taskulampun kanssa: vain osa ympäristöstä saadaan kerralla valaistua näkyviin ja suurin osa jää edelleen pimentoon.

    Mielestäni elämänkatsomukset, tiede ja taide ovat ihmiskunnan suurimpia saavutuksia. Nämä ilmenevät eri tavoin eri kulttuureissa, mutta tavoite on jotakuinkin yhteinen: elää siivosti yhdessä, oppia ja iloita.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)