Keskustelut Metsänhoito Saadaanko LUKEN luottamusta enää palautettua?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)
  • Saadaanko LUKEN luottamusta enää palautettua?

    Luonnonvarakeskuksen metsien hiililaskelmat osoittautuivat vääriksi. Kysymys oli pahimmillaan miljardiluokan virheestä EU:n tasolla, ja jopa vääristä hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä Suomessa. Saadaanko ketään vastuuseen, vai haudataanko virheet suohon lisätutkimusrahoituksella? Mitkä tahot olivat ohjaamassa nämä laskelmat massiivisten virheiden tielle?

  • PenttiAKHakkinen

    Tästä lämmitysvastelaskennasta näyttää syntyvän älämölöä.

    ekv lukuarvo lasketaan lämmitysvasteella. Siitä ei ole kysymys. Prof Ojasen suolaskelmat olisivat päin seiniä, jos hän laskisi ekv arvoilla. Hän laskee suon metaanipäästöjen ilmastovaikutuksen suoraan lämmitysvasteella. Tarkoittaa, että jos suosta on tullut pitkät ajat metaania niin lämmitysvaste on lähes vakio. Tarkoittaa, että ne metasnipäästöt eivät lämmitä lisää ilmastoa. Ekv laskennassa metaanipäästö lämmittää aina ilmakehää.

    Kurki Kurki

    Tarkoittaa, että ne metaanipäästöt eivät lämmitä lisää ilmastoa. Ekv laskennassa metaanipäästö lämmittää aina ilmakehää.

    Tuota voisi tarkentaa ja parempi puhua lämmittävästä vaikutuksesta kuin lämpövasteista, että jokainen ymmärtää. Vakio metaanipäästö ei lämmitä lisää ilmastoa, vaan niillä on vain tietyn lämpöasteen ylläpitävä vaikutus.

    Vakio CO2-päästö ilmakehään aiheuttaa aina lisäystä ilmakehän lämpötilaan.

    Ojitettujen suomaiden päästöt Luken mukaan 2023 olivat CO2-päästö oli +11.6 Mtn ja (CH4+N2O)-päästöt olivat +2.35 Mt-ekv.

     

    PenttiAKHakkinen

    Kurki oli tutkinut suometsätalouden päästöjä. Metaani ja dityppioksiduulin päästöt olivat aika suuret. Liekö noilla soilla on nostettu pohjaveden korkeutta ja ojien sammal on alkanut muuttumaan turpeeksi. Vai onko ojat olleet niin syviä, että vesi ei niistä koskaan häviä. Ja metaania pukkaa.

    mehtäukko

    ”..mehtäukko näyttää kyselevän minun sanomisistani.

    Luke on poliittisessa ohjauksessa. Siellä olevat henkilöt joutuvat pitämään suunsa kiinni, kun puhutaan päälinjoista..”      Olenkin tuolla kannalla.

    Mutta jos/kun tutkimukset ja julkaisut menevät ristiriitaisuuksiin, onko se linjattomuutta vai korruptiota, jos työntekijällä ei ole oikeutta irtaantua talon linjasta? Eikö ennen tällaisia ulostuloja täytyisi sopia, mikä on talon linja tai onko henkilöllä yksilö-oikeus ilmaista kantansa.

    Visakallo Visakallo

    Jos kelataan takaisin edellisen hallituksen aikaan, niin voiko joku vielä väittää, etteikö eri tutkimuslaitoksia ohjailtaisi kulloinkin vallassa olevien tahojen kautta? Ainakin minusta nämä hiili- ja vähän muutin metsiin ja ympäristöön liittyvät asiat lähtivät silloin pahemman kerran laukalle. Toinen ”laukkavirasto” taisi olla jotenkin valtiontalouteen liittyvä… Kevytnimimerkit jaksoivat minulle niistä asioista silloin täällä  irvailla viikoittain, mutta nyt on jostain syystä ollut kummallisen hiljaista…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvihuonekaasujen raportoinnin ohjaus tapahtuu varmaan pääosin Tilastokeskuksessa ja sitten vähemmän ministeriöissä. Luke ja Syke ovat ministeriöiden tulosohjauksessa. Valtion keskushallinnon tietotarpeita kuullaan ja siltä saadaan rahoitusta hankkeisiin.

    Mistä sitten tiedettä ohjataan? Jonkin verran tulosohjauksen kautta, esimerkiksi voi olla EU-asioihin liittyviä tietotarpeita ja työryhmätöitä, lisäksi rahoittajien kautta ja tieteen sisäisistä tarpeista. Luken hallitus vetelee suuria linjoja. Tosin en ole ollut sisäpiirissä enää yli 10 vuoteen, joten asiat ovat voineet muuttua.

    Ongelmana ei ehkä ole ollut niinkään tieteen puoluepolittinen ohjaus, vaan tutkimusteemat ovat sellaisia, joista on kaivattu yhteiskunnassa kulloinkin lisää tietoa. Ilmastonmuutos, luontokato ja hapan sade ovat olleet yleismaailmallisia teemoja. Metsien monikäyttöteema ehkä enemmän suomalaisen yhteiskunnan ja metsänomistajien muuttuvista arvostuksista johtuva.

    Suomessa on kuitenkin varovainen keskustelutyyli. Tämä voi liittyä suomalaisen kansan luonteeseen. Jos joku huomaa tieteessä puutteen, asia voidaan pyrkiä korjaamaan, mutta virheiden osoittelu voi olla metsäalan pienissä piireissä vaikeaa. Jos sitten puutetta ei ole huomattu tai asiasta ei tiedetä vielä tarpeeksi, sitä on hankalampi korjata.

    En ole huomannut jatkuvan kasvatuksen suosimista Lukessa. Asiaa on hoitanut pääosin Sauli Valkonen ja erittäin hyvin. Yksittäisissä tutkimuksissa ja yksityiskohdissa löytyy toki korjattavaa, esimerkiksi jos tutkimus ei pysy käytännön perässä.

    Erityistunnustus epäkohtia esille kaivavasta työstä tutkivalle journalistillemme Riikilän Mikolle.

    Reima Muristo

    Suomessa koulutetaan liikaa yli-opistoissa kaiken maailman mutuilijoita, yhteiskunta maksaa. Paljon on puhtaasti alue-jako pohjalta keksitty joka puolelle tyhjäpäille virkoja. Esim: Rovaniemi, Raahe, Kajaani, Joensuu, Seinäjoki, Pori, Mikkeli, Lappeenranta. Nämä aluksi lakkautettava. Näin säästäisimme vähintään 0,5 Mrd €, samalla loisimme vähintään 30 000 työllistä, oikeisiin ja tuottaviin töihin.

    Rane2

    Jos Luken tutkijat ovat luulleet laskelmiensa olevan oikein niin silloinhan niiden julkistaminen ei ole vaatinut poliittista ohjausta.Jos tutkijat ovat epäilleet/tienneet niiden olevan väärin ja siitä huolimatta ne on julkistettu niin silloin poliittiselle ohjaukselle on ollut tarvetta?

    Reima Muristo

    Miksi tehdä koko tutkimusta jos lopuksi katsotaan tarvitaanko poliittista ohjausta? Tässäkin asiassa ja ennen kaikkea ajan kohdassa on kyse ek-sekoomuksen vaali manipuloinnista.

    sekoomuksen multala jo ilmoitti että hakkuun rajoituksiin ei ole tarvetta, siis ilman tutkimusta töräytti tiedon. Pohjana siinä on päästä hakkaamaan valtion metsät, eli alentaa puun kantohintaa.

    Petkeles Petkeles

    Hyviä kysymyksiä nimimerkiltä ranea kuivana kakkoseen.

    Vuoden sisään taisi olla ainakin yksi artikkeli tutkijoiden maalittamisesta ja uhkailusta. Henkirikoskin on metsäalalta tälle vuodelle. Metsälehden pääkirjoitus taas puhuu laskelmien ”räjäyttämisestä”. Henkinen ilmapiiri on kuin kristallnachtin aikaan. Nyt vaan ruskeapaitojen tilalla on Reinojen flanellit.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 94)