Södra nostaa Värön sellutehtaan tuotannon 425 000 tonnista 700 000 tonniin noin 450 MEUR:n investoinnilla. Vahva havusellusykli ja hyvän pidemmän aikavälin näkymä houkuttelevat metsäyhtiöitä mittaviin panostuksiin myös Skandinaviassa
Vähän jarrutan Tanelin kritiikkiä. Kyllä liputtaa havusellun puolesta M-Group jonka 80v(ML). juhlissa Pöyryn esitelmää ja muutama heidän omia miehiään. Ei sanaakaan arvostelua puun hinnasta mutta esim. rikkidirektiivistä kyllä. Tosin juuri kulujen kasvu lykkää investointihaluja ainakin Suomen osalta.
Joopa joo!
Minä olen ollut nyt rapiat 50 vuotta liike- ym suhteissa Metsäliiton kanssa.
Jossain 70-luvun alussa se muuttui metsänomistajien etujen ajajasta metsäteollisuuden leiriin ja on siitä lähtien siinä kuorossa laulanut.
Kaskisten tehtaan lopetuskin oli puupulan syy? Osaiskohan joku hiukankaan paremmin valehdella.
Metsä groupin viestin pääkirjoituksessa Kari Jordan:
”Perustehtävä kantaa edelleen”,”Toiminta-ajatuksemme ydin on sama kuin 80 vuotta sitten”
Se perustehtävä oli siis taistella silloisia puumarkkinoita hallinneiden yhtiöiden puunhintakartelleja vastaan.
Karilta on ehkä unohtunut että Metsä Groupilla on paraikaa meneillään lukuisia oikeusprosesseja joissa se suurella rahalla yrittää välttää joutumasta korvausvastuuseen hintakartellista suomalaisille metsänomistajille.
Kyllä se nyt kaihertaa kun sellutehtaita purettiin Vanahasen hymistessä asian puolesta. Sellu on nousussa ja mikä parasta vanhoja paperitehtaita yritetään muuttaa kartongin tuotantoon.
Suomessa jäljellä olevat paperikoneet vaan eivät sovellu kartongille.
Muualla säästetyt kapeat koneet voidaan helposti muuttaa rahaa tuottaviksi kartonkikoneiksi.
SEkin haaveilee sanomalehti ja hienopaperikoneidensa ”modernisoimista” kartongin tuotantoon.
Jo suljettuja vaan ei purettuja sellutehtaita herätetään henkiin.
Metsänomistajalle tämä tietää loistavaa tulevaisuutta sellupuun kasvattajana. Palaamme siis menneisyyden korkean jalostusasteen metsätalouteen.
Toisaalta se on myös energiatalouden kannalta hyvä sillä sellutehdas on aina energiayliomavarainen.
Jotakin on pakko olla Suomen metsäteollisuudessa pielessä kun ruotsalaiset huippukalliilla kruunullaan saavat puut kaupaksi. Mikä täällä mättää kun ei suomalainen puujaloste kelpaa maailmalla ?
Suomen metsätalous on joutunut vähitellen erilaisten höpö-oppien temmellyskentäksi.
Metsäteollisuus, kuten muutkin alat tekevät ns. maa-analyysejä investointi- tai vetäytymispäätöstensä tueksi.
Suomi ei houkuttele investoimaan, sillä täällä on vallalla hyvin vahva teollisuuskielteinen ilmapiiri.
Tarvitaan täydellinen talousromahdus Kreikan tapaan, ennen kuin ilmapiiri tästä muuttuu.
Tämän lisäsi suomalaiset suuryritykset ovat hävittäneet pääomansa huonoissa kaupoissa ja ylisuurissa osingonjaoissa.
Suomi voi vielä nousta jaloilleen, mutta se tapahtuu muitten kuin suomalaisten toimesta.
Ääritapauksessa koko Suomi voisi joutua jaetuksi vanhojen isäntämaidensa Venäjän ja Ruotsin kesken.
Talouden puolella on jo näin osittain tapahtunutkin.
Ukrainan tapahtumat ovat karu esimerkki siitä, miten sotilasliittoon kuulumattomalle, taloudeltaan heikentyneelle maalle voi idän ja lännen välissä käydä.
Krimin sota käytiin 1854-1856.
Sen vaikutus ulottui myös Suomeen Oolannin sotana.
Nyt on sota lähellä kotimaatamme kyllä huolestuttavan todellinen uhka. Idän jako ei kovin kolisematta yleensä toteudu. Vaarallista on liikehdintä. Melkein kuin tulitikun raapaisua vailla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.