Keskustelut Metsänomistus Ruotsissa 10 000 ha metsäpalo

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Ruotsissa 10 000 ha metsäpalo

    Riehuu hallitsemattomana. Modernin ajan suurin palo Ruotsissa. Kyllä näköjään vielä voi tuommoisiakin monstereita olla yhtä hyvin vaikka Suomessa. Liekö kukaan ottanut huomioon riskianalyyseissään.. Ei taida mitkään resurssit riittää sammuttamiseen näillä keleillä joten sehän palaa niin pitkään kun kaikki on palannut.

  • Puun takaa

    Ja Suomessa Trafi on suuressa viisaudessaan lopettamassa vapaaehtoiset palotähystyslennot vaatimalla lentäjän lisäksi myös palotähystäjältä lentolupakirjan!
    Mistä tämä suomalainen viranomais-järjettömyys oikein kumpuaa?

    Puun takaa

    Venäjän puolella on myös useita suurmetsäpaloja.
    Voidaan jäädä kahden tulen väliin.

    Rane

    Vastapalot rajoilta?

    Puun takaa

    Suomessa maastopalot ovat pieniä ja ne saadaan yleensä nopeasti kuriin.
    Palojen nopea havaitseminen ja niistä ilmoittaminen, pelastuslaitoksen ripeä saapuminen paikalle ja tiheä metsätieverkosto ovat sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastajan Rami Ruuskan mukaan syitä sille, että suomalaiset maastopalot eivät juuri leviä puolta hehtaaria suuremmiksi.
    ”Meillä systeemi toimii”, Ruuska sanoo.
    Tiheä metsätieverkosto edesauttaa sitä, että pelastuskalusto saadaan nopeasti palopaikan lähelle.

    Tyypillisesti Suomessa roihuaa parista kolmeen tuhatta maastopaloa vuosittain. Metsää niissä palaa keskimäärin yhteensä noin 600 hehtaaria ja maastoa noin tuhat hehtaaria. Tyypillisesti yhden palon tuhoama metsäala on puolisen hehtaaria.

    Viime vuosien huippu oli 2006, jolloin maastopaloja oli peräti 6 290. Tuona vuonna metsää paloi lähes 1600 hehtaaria.

    Vuosi 2012 taas oli viime vuosista maastopalojen suhteen rauhallisin. Maastopaloja oli vain runsas tuhat, ja metsää paloi tilastollisesti hyvin vaatimattomat 86 hehtaaria. HS

    mehänpoika

    Onkohan Ruotsissa jo pitkään harjoitetulla hirvipolitiikalla ja nyt tällä suurella metsäpalolla suora riippuvaisuussuhde?

    Metsiä on istutettu sielläkin useita vuosikymmeniä valtaosin hirvelle kelpaamattomalle kuuselle. Laajat kuusikot ovat pitkän poutakauden aikana ja tuulisen sään vallitessa vaikeita metsäpalon sammutuskohteita. Kuusikossa latvapalona etenevä tuli etenee melko nopeasti.

    Ilmeisesti Ruotsissa metsäpaloa hillitsevät lehtimetsät ovat nykyisin melko vähissä, kuten kohta meilläkin.

    jees h-valta

    Mehänpojan linjoilla ja uskon vankasti että näilläkin kotimaan näreillä riehuu kohta muutkin kuin näivertäjät. Senverran kovaa tämä koiranlihan kasvatusbuumi tuntuu hallinnossamme muhivan. Mutta mätäneehän se onneksi sekin sisäänpäin pikkuhiljaa kuten moniylivuotinen hirvenlihakin moniylivuosille takovassa pakastinarkussa jossain pihan perän ulkohuussin viereisen verstaan nurkassa. Siellä kun sen ”tappurin” meteli ei häiritse kaatounia uinuvaa talon isäntää.

    Salonpoika

    Kyllä alkaa hirvittää vaikkei noiden vouhkien manaamia vanhoja kuusikoita sanottavasti enää olekkaan. Perjantaina tulee viisi viikkoa edellisestä tavan sateesta (14 mm) , sen jälkeen tuli kerran yksi milli ja pari kertaa yksikköpisaroita vettä. Maasto on todella kuivaa. Marjamiehiä ja -naisia näyttää liikkuvan jonkun verran. Toivottavasti ei sattuisi mitään.

    Puun takaa

    Atlantille on puolestaan kehittymässä kaikkien aikojen matalapaine, joten myrskyjä ja rankkasateita odotellessa vahdataan vielä pari päivää näkyykö savuja…

    Svedu Petteri

    Svenssonit diskuteeraa, että miten noita pitäisi alkaa sammuttamaan. Tässä vain pitäisi tehdä teille epätyypilliseen tapaan välittömiä päätöksiä ja nopeaa toimintaa.

    Meilläpäin metsät ovat vesistöjen takia niin rikkonaisia, että kovin isoa paloa ei voi tulla, kun tulee järvi vastaan. Kesällä on myös monta silmäparia rannoilla tähystämässä.

    mehänpoika

    10 000 ha:n metsäpalo Ruotsissa saa runsaasti tilaa tiedotusvälineissä. Samoin kävisi meilläkin, tulisihan siitä suuria taloudellisia vahinkoja. Tämä luokitellaan kiistattomaksi luonnontuhoksi. Näin laajoja metsäpaloja sattuu Ruotsissa korkeintaan joku sadassa vuodessa.

    Sitävastoin nykyinen 1 000 000 hirvivahinkoala VMI:n tulosteissa ei meillä tahdo ylittää uutiskynnystä, ellei Metla siitä ahkerasti pyri itse tiedottamaan. Kuitenkin taloudelliset vahingot ilmeisesti olisivat monikymmenkertaiset, olihan piloille syötyä alaa edellä mainitusta yli 200 000 hehtaaria.

    Tällainen hirvivahinko-otanta vastannee noin viiden vuoden aikana syntynyttä vahinkoa, jolloin vuodessa vahinkoalaa olisi kertynyt noin 200 000 hehtaaria. Tällainenkin vahinko luokitellaan meillä luonnontuhoksi, vaikka vahinko on suureen hirvikantaan johtaneen pyyntilupajärjestelmän tulosta, eikä luonnon itsensä aiheuttamaa.

    Ruotsin metsäpalon jäljiltä saadaan nokeentunut puu ainakin energiapuuna talteen, järeämpi osuus ehkä sahaukseenkin. Hirvivahinkoalueelta ei kerry enemmält energiapuutakaan, koska ainakin osa niistä raivataan ja viljellään uudelleen, mutta nyt kuuselle.

    Tämän tyyppiset vertailut pitäisi Metlan laatimina saada vuoden 2015 butjettia laativan Suomen hallituksen tietoon.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)