Keskustelut Metsänhoito Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
  • Ruotsalainen 1630 m3 kuusikko

    Pete antoi oivan vinkin Ruotalaisesta kuusikosta jossa tuotos on 1630 m3.

    Kyseisen metsikkö kasvatus idean ovat kehittäneet kaksoisveljekset.

    Toimenpiteenä ovat olleet viljely (viljelytiheys normaalia tiheämpi)-taimikonhoito (luultavasti perkaus ja täysin onnettomien ”kandidaattien) poisto. Ei siis ollenkaan harvennushakkuita lahon takia.

    Kuvia kasvatusmenetelmästä löytyy googlettamalla; skogen se 1630 kubikmeter.

    Luonnonpoistumaa on tullut, runkoja makaa maassa kaatuneena. Mutta täystiheä ja lahoton. Luonnon suojelijatkin ovat tyytyväisiä, tikkapuita löytyy elävän puuston joukosta.

    _________

    Muistuttaa juuri metsänvartijan viljelykuusikko kasvatusmallia…!

    Etelä-Ruotsissa metsämaa ja kasvuaika ovat pidemmät kuin Suomessa. Täällä Pohjolan perukoilla voi tuotosta lisätä lannoittamalla.

    Sopii metsänomistajalle joka pitää istutuksesta ja taimikonhoidosta.

  • Puun takaa

    Hanhen kanssa samaa mieltä.
    Hämmästyttävän usein törmää täälläkin siihen, että puhutaan vain kuutiotuotosta, mutta ei rahasta.
    Kun olen ostanut esim. autoa tai asuntoa, maksuvälineenä on aina ollut raha, ei puukuutiot.
    Toki joku on voinut joskus tehdä vaihtokaupan puilla, mutta kyllä niille puille rahallinenkin arvo on ensin määritelty.
    Eihän metsän kasvattamisessa liian tiheänä ole mitään järkeä.
    Kun taimikonhoito ja harvennukset on tehty oikein, saadaan samalla kokonaiskuutiomäärällä koko kiertoajan tukkikertymäksi yli 2/3 osaa, muuten saataisiin vain alle puolet.
    Oikeilla harvennuksilla saavutetaan lisäksi myös suurempi kiertoajan kokonaiskuutiomäärä.
    Siten samalla kiertoajalla oikein hoidetusta metsästä saadaan kaksinkertainen rahallinen tuotto verrattuna huonosti hoidettuun.
    On hämmästyttävää, että vielä tänä päivänäkin hyvin koulutetussa maassa näin selkeistä asioista voi olla epätietoisuutta.

    metsänvartija

    Metsänvartija kasvattaa vain tukkipuita, kuitu raivataan maahan.

    Näin oli luontokin tehnyt Ruotsissa, jäljellä vain tukkipuita 1630 m3sta 80 % tukkia=1304 m3!!!

    Jatkuva raivaus tuottaa tulosta.

    jees h-valta

    Eipä se puuntakusellekkaan aivan vierasta kuutioilla elämöinti kait pitäisi olla?
    Mutta tulkinta Hanhen kirjoituksesta hupaisa. Eiköhän hän mahtanut kertoilla sen totuuden että se kuutiotuotto kiertoajassa on vakio. HARVENSI tahi ei. On vain ihmisen tarpeita palvelevaa tuo harvennuksella harvemmille puille suunnattu tuotto.

    jees h-valta

    Ja missäs ajassa tuo mullistus tapahtui metsänvartija?

    Pähkäilijä

    hyvät lukemat, keskimäärin 28 m3 vuoteen 48 vuotiaassa metsässä. Pikkusen vielä etelämmäs ja 40 vuotias kuusikko on päätehakkuukypsää, toki jossain Australiassa kuusikko kaadetaan 30 vuotiaana.

    Kuka on koko jutun lukenut niin millaista ja miten tihein välein tehtävää lannoitusta tuolla käytetään?

    EDIT

    siis

    Läs hela reportaget i SKOGEN nr 12 2013!

    Puun takaa

    Kyllä se samanpituisen kiertoajan kokonaiskuutiomääräkin harventamalla nousee kun ei vaan liikaa harvenna.
    Tärkeintä on tietenkin kuitupuuta kolme kertaa arvokkaamman tukkipuun määrän maksinointi ja arvottoman hylkypuun minimointi.

    Pete

    Harvennan kuusikkoni kyllä yhteen kertaan, mutta se jää ainoaksi käsittelyksi. Harvennukseen jälkeen tavoiterunkoluku noin 900kpl, 1000kpl ei ole liikaa sekään. Kymmenen vuotta kun kuluu, niin entinen lakiraja on jo kirkkaasti ylitetty. Harvennus noin 35v iässä, siinä tulee jo hiukan tukkiakin ainakin ajourilta. Urille saadaan tanakka matto hakkuutähdettä, harvennus onnistuu kesälläkin.

    Metsänvartijan apuharvennusmalliin uskon tuotoksen kannalta kyllä, mutta talouden osalta en.

    Kuusikko sulkeutuu nopeasti harvennuksen jälkeen, alikasvosta ei tule, joten ei tarvitse pohtia jatkuvaa kasvatusta.

    metsänvartija

    Juuri näin, vain tukkipuuta kannattaa kasvattaa.

    Luonto on hyvä leimausmies, antaa sen leimata.

    Jotkut luontoliiton edustajat vaativat metsään jätettävän puustoa, näin se onnistuu luonnon kautta.

    Paavo Yli-Vakkurikin totesi jo 1960-luvulla että viljelymetsät kannattaa kasvattaa ilman väljennyshakkuita.Näin saavutetaan viljelytalouden edut.

    Tutkittu tieto on päätynyt siihen lopputulokseen että 1200 runkoa hehtaarilla saavuttaa tukkipuun mitat viljelykuusikossa jo 40v. Loppu onkin sitten pelkkää arvokasvua.

    jees h-valta

    Aivan, kasvatuspalkkio huima, euron vuodessa koko kasvatusjakson. Hyvin palkitsee kapitaali kunnon kasvattajaa.

    metsänvartija

    Voitot metsäliitosta ja pörssistä. Ilman kapitaalia on vaikea sijoittaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)