Kaikki puuta ostavat yhtiöt painivat saman ongelman kanssa, pienirunkoisten leimikoiden harvennusten kustannukset. Maksettu 15€ kuidulle, kun savotan jälkeen ynnätään kustannukset, niin huomataan että olisi voitu maksaa vain 5€.
Ja v….ttaahan se, kun jossakin myhistyksen pöydällä ”kilpailuttavat” leimikon ja jos valinta osuu toiseen. Yhtiöt haluaa omiin käsiin kilpailutukset. Vähän kuin vakuutusyhtiöiden tuotteet eivät ole täysin vertailukelpoisia, niin puunhankinnassa voisi olla tilanne tulevaisuudessa se, että jokainen yhtiö tekee vähän omanlaisen tuotteen.
Uutisten perusteella kun kysymyksessä ei ole minkään valtakunnan avokauppa. On luuloja vallalla. Mikä siinä nyt alkoi hiertää, kun aiemmin saitilla oli runkokauppa niin poikaa? Epäluulo katkonnasta kun loppuu kokonaan, mistä sitä sitten pystyy käräjöimään?
Aikamoinen ero, käyttääkö runkohintaa avohakkuulla vai harvennuksessa. Jos tätä ei tämän keskustelun jälkeen hahmota, lienee näkökulma suppea. Mitäs jos ohje tulee kuskille, harvenna sittenkin niin paljon tukkia kuin mahdollista. Nämä meidän motokuskit tietysti sanovat korjuuesimiehelle: onko runkohinnassa tämä huomioitu, jos ei ole, teen alaharventaen.
Ero ei ymmärtääkseni ole periaatteessa minkäänmoinen. Harvennuskaupassa ostomies arvioi vekottimellaan järeyden ja antaa yksikköhinnan ja taulukon, jonka perusteella lopullinen hinta muuttuu järeyteen perustuen. Mikä siinä on ihmeellistä?
No jos on tosi hieno vekotin niin samallahan määrittelisi ihan reilusti kauppahinnan.Nyt siis lyödään taulukko kouraan ettäs plaraa tosta…
Ps.Jos MG:n systeemi saa suosiota niin kohta kaikki firmat antaa taulukot että arvioippa ite minkätasoinen on tarjous ja vertaile sitten niitä keskenään.
Esimerkki hiukan kaksijaksoinen hyvälaatuinen kakkosharvennus. Yläharventaen tukkiprosentti reilu 60 ja alaharventaen noin 10. Tukin keskihinta 60, kuidun 20.
10*60 + 90*20 =2400, eli alaharvennuksella tavaralajimenetelmällä keskihinta kuutiolle 24 euroa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.