Kuinkas moni metsänomistaja ymmärtää edes mikä on tukki?
Kun kaikki toimijat siirtyvät tilavuusperusteiseen runkohinnoitteluun , ovat kaikki samalla viivalla. Kaksi muuttujaa on huomattavasti helpompi hallita ,kun kymmenen.
Mm..”Eikä aina voi luottaa ostajankaan arvioon. Lopullisen metsän järeyden saa vasta sitten tietää kun se on mennyt terien läpi…” Kyllä mutta jos /kun perushinta on käypänen ja siirtymästä ei voi oikein tinkiä, kauppa on helppo päättää. Ostajan tarjouksessa on mukana lopulta myös muutkin leimikkotekijät,kesä/talvi, korjuumatka jne.
Itse en osaa ainakaan hinnoitella edes omia leimikoita järeyden perusteella, vaikka puukauppaa olenkin jonkin verran tehnyt viimeisten vuosikymmenten aikana.. Enkä nyt aina haluaisi sitten kysyä neuvoa esim metsänhoitoyhdistyksestä, seuraavan kerran kun kilpailutan päätehakkuita ajattelin pyytää metsäliitoltakin tavaralajitarjouksen aivan kuten muiltakin ostajilta niin pystyy sitten tasapuolisesti vertaamaan tarjouksia. Joku minua viisaampi varmaan tekee asian toisella lailla.
Kun puukauppa on tehty runko- tai tilavuusperusteiseen runkohinnoitteluun perustuen, ei metsänomistajalla ole hakkuun jälkeen käytännössä mitään mahdollisuutta kritisoida kaupan hinnoittelun oikeellisuutta. Tätähän ostajataho luonnollisesti haluaakin. Juuri tämän takia puunmyyjien on syytä selvittää mahdollisimman tarkkaan, mitä ovat myymässä. Tuleeko jonkinlainen kaupantekoa edeltävä otantamuotoinen nykytekniikkaa hyödyntävä pystymitta tämän takia käyttöön?
Kylläkai myhistykset ukot mielellään ravaavat korvausta vastaan tekemässä arvioita.
En tartte.
”…ei metsänomistajalla ole hakkuun jälkeen käytännössä mitään mahdollisuutta kritisoida..” – eikä tarvitse, sillä kun perusteon sovittu, täytyy olla sanansa mittainen. Ptl-kaupoissakin on sama tilanne, mutta sekasortoinen jälkipeli tulkintoineen valtaa mielet…!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.