Lähinnä ajattelin metsäasiantuntijan tekemää etukäteisarviota. Oonnistuu se metsänomistajaltakin, kun tekee tarpeeksi mittauksia ja laskee keskiarvon läpimitoista puulajeittain. Lisäksi pitää arvioida tukkiosuus.
Muistutan vielä ,että kuukauden metsäkauppana esiteltiin joku aika sitten tapaus ,jossa lopullinen kauppasumma kutistui kymppitonnin tarjouksen arvioon verrattuna. Kyseessä tavaralajimenetelmä ja korjuun toteutti ”parhaan katkontahistorian” omaava yritys mhy:n tilastoissa. Tukkiakin kertyi vain puolet arvioidusta määrästä ko tapauksessa.
Kun siirrytään runkohinnoitteluun ,ainakin tukkiosuuden virhearviot voidaan eliminoida kokonaan pois. Arvioinnin varaan jää ainoastaan määrä ja keskitilavuus. Tavaralajimenetelmään perustuvalla kauppatavalla voidaan puun myyjää viilata linssiin monella eri tavalla hinnoittelemalla tavaralajit ”sopivasti”. Runkohinnoittelua käytettäessä muuttuvia tekijöitä on vähemmän ja nekin helposti todennettavissa läpinäkyvästi.
Runkohinnoittelu on ihan ok. Varsinkin jos arvioitu tukkiprosentti pyörii yli 80% niin hintavertailun tavaralajiin voi hyvin suorittaa. Silloin jos ei pysty arvioimaan myymänsä leimikon tukkiprosenttia kovinkaan tarkasti niin runkohinnoittelu on turvallinen valinta. Mutta nyt tähän ollaan tuomassa myös tilavuushinnoittelu niin johan meni hankalaksi. Leimikkotarjousten vertailu ei ainakaan helpotu.
<p>MG antaa tarjouksen tavalla joka ei ole vertailukelpoinen muiden toimijoiden tarjouksiin -> runkohinnoittelu olisi paljon parempi tapa MOn kannalta, mutta se ei tietenkaan ole MGn tarkoitus. Avohakkuilla itse aoin vertailla runkohintoja. Jos MG ei sita tarjoa niin teen kaupan muun tomijan kanssa. </p>
Sen tietää mo ,joka on nuukuksissaan kasvatellut aluskasvoksen nippa nappa kuitupuun mittoihin. Keskitilavuus vähän kärsii ,jos motin puiden seassa on satoja 10-20 litaisia runkoja. 300/300 on vähän eri ,kun 300/ 600.
Onhan se mehtäukko hieman hankalaa jos kaksi tarjousta hyvin lähellä toisiaan. Toisessa käytetään järeysperustetta ja toisessa normaalia mittausta. Jos järeys saattaa laskea alempaan luokkaan niin se pudottaa kuutiohinta alaspäin. Voi käydä myös toisinkin päin tietenkin. Minusta järeysperustan määritystä harva metsänomistaja osaa. Eikä aina voi luottaa ostajankaan arvioon. Lopullisen metsän järeyden saa vasta sitten tietää kun se on mennyt terien läpi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.