Asiasta toiseen. Oliko pystymitta vain työmitta vai ostettiinko sillä myös leimikoita? Metsurina ollessani työnantajani käytti sitä pelkkänä työmittana. Tukkirungot apteerattiin ja katkottiin mitan kanssa ja pituusmitta tukin latvaan. Sitten luovutusmitta pinossa tien varressa, kuitu meni tehdasmitalla.
N-koukun asia on eri juttua aiheeseen, joskaan jätkän inttämä osapalikka runkohinnoittelussa on täysin susi. ”Kun ette osaa” ei ole ollut kymmenissä vuosissa yhdestä jätkästä kiinni. Ja kuten itse tunnustikin, nykyiset ”opetuslapsensa” on johdatettu harhaan..! Ymmärrän yskän.
Jätkältä kysyisin ,montako aptia olet laatinut ja montako motoa ohjelmoinut niitä apteja käyttämään. Alkuvaiheessa joutui mimittäin noitakin juttuja tekemään ennen ,kun konntoripäässä asia opittiin. Nämä keskustelut ovat nimittäin osoittaneet ,että jätkän ”aptit” on laadittu korkeintaan tupakka-askin kanteen. Siitä ,miten moton aptit toimivat ,ei jätkällä ole hajuakaan.
En edelleenkään usko että rungonosamenetelmän suurin pulma on tekninen vaan kyllä se on henkinen. Mietippä mehtäukko: jos mhy:ltä vietäisiin pois yksi sen suurimmista syömahampaista, puukaupan kilpailutus ja katkonnan valvonta, eikö olisi houkuttelevaa!?
Puukauppatarjouksia vertailtaessa olisi kyllä edelleen valittava paras tarjous huomioiden arvioitu kertymä ja yksikköhinta (tukin laatuvaatimukset ml. latvaläpimitta). Toteutuvan pölkytyksen sopivuutta juuri kyseiseen leimikkoon sen sijaan ei tarvitsisi enää pohtia eikä valvoa. Aika moni laskutaitoinen metsänomistaja selviäisi hommasta ilman mhy:n apua.
Käytännössä. Katkonta ja mittaus etenee pitkin runkoa vaiheittain ja samalla runkokäyrä tallentuu tietokoneen muistiin. Tukkiosan loppuun päästyään tietokone laskee rungon tukkiosan tilavuuden: ynnää yhteen katkotut pölkyt plus mahdollisen latvaan jääneen hukkapätkän ja vähentää niistä välivähennykset, raakit ja lumpit. Loput latvasta se ynnää kuiduksi tai energiaksi.
Sivuja aiemmin AJ kirjoitti:….” tietokone mittaisi ensin tukkiosan loppuun saakka ja vähentäisi siitä mutkan aiheuttaman välivähennyksen. En usko että noita hukkapätkiä kuitenkaan käytännössä kovin usein olisi. Katkonnassa se menisi tietenkin kuituun, vaikka myyjä saisi siitä tukin hinnan…”
Kuten 13:27 totean, se ei ole mahdollista: mittalaite ei erota ehdottamastaan tai valitusta ptl:sta välivähennyksiä, ellei sitä sillä ptl:lla erikseen katkaista.
…mutkan aiheuttamana menisi kuituun, vaikka myyjä saisi siitä tukin hinnan..” Ei kuulosta uskottavalta, ”pulma on tekninen vaan kyllä se on henkinen…” Ja moraalinen
Tässäkin keskustelussa, niin kuin monessa muussakin, asia menee inttämisen tasolle. Jos nämä muutamat ovat saaneet jonkun kuningasidean niin millään sitä ei muuteta. Jos muuta keinoa ei ole niin keksitään joku epäolennainen syyllinen. Tässä niin kuin monessa muussakin se on motokuski. Ihan niin kuin hän voisi ohjata teollisuuden puunkäyttöä. Älytön väite. Yhtään järkevää esitystä ei tule tai uutta perustetta kun tietämys nykyisestä mittaustavasta on todella huonolla tasolla. Tietämys on niin kapea-alaista vanhentunutta ja perustuu vain omaan mielikuvitukseen.
Pystymitalla ostettiin leimikoita. Käytännössähan se oli juuri rungonosamitta. Metsurit kuitenkin mitan kanssa katkoivat tukit ja joskus laittoivat numerot päihin, mutta palkkaus pystymitan mukaan.
Pystymittaus oli melko kallis , ja siitä luovuttiin kun motomitta tuli käyttöön.
Sitten oli metsurin suorittama pystymitta jota käytettiin ensiharvennuksella pelkkänä työmittana. Metsuri kirjasi ylos runkojen läpimitat sitä mukaa kuin kaateli puita.
Luin kyllä kohdan jossa sanotaan, että välivähennys ei onnistu ellei kyseistä pätkää katkaista pois. Tämä ei aiheuttane ongelmia.
Tarkoitin kuituun menevällä osuudella tukin latvapään hukkapätkää, joka on läpimitaltaan tukin mitoissa, mutta joka ei sovi pituudeltaan sovellettavaan katkontamatriisiin. Tukkiosuuden keskellä olevien mutkien ja muiden välivähennysten kohtalon päättää kuski, jäävätkö ne metsään vai tuleeko kuitua, ja hinnoittelu tapahtuu sen mukaan.
Ei tässä olla motokuskia syytetty suoraan eikä edes rivien välissä.
Nyt sinä Anneli muutat viestiä kun jänis juoksuaan. Pitäisikö teollisuuden maksaa metsään jäävästä latvasra tukkiosuudesta tukin hinta ? Eli jos tukkiosuuttaa jää vain 30 cm latvasta niin tästä maksetaan tukin hinta ja lopusta kuidun hinta. Yleensä katkonta pituuden ero on tuo 30 cm jos mitat on oikein. Toinen sitten jos vikaisuuden takia tehtävä ”välivähennys” keskellä puuta on vaikka 60 cm jonka kuski katkaisee niin siitäkin pitää maksaa tukin hinta ? Kysyn vaan miksi teollisuuden pitää ostaa tukkia jos sillä ei ole mitään käyttöä ? Ketä se palvelee ?
Jätkä kyllä syyttää motokuskia asiasta kuin asiasta .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.