Välivähennystä ei ole sahatavaralla käytössä! Vai onko jätkän mökki rakennettu välivähennyksen tuottamista metrin pökäleistä?
AJ..”että sen ei tarvitse maksaa myyjälle tukin hintaa niistä rungon loppupään hukkapätkistä, jotka eivät sovi hänen sillä hetkellä käytössä oleviin tukkimittoihinsa.” Miten voit oikeasti perustella moisen vaatimuksen? Eikö sahateollisuus osta vientiinsä sitä laatua, jolla kupletti voi pyöriä?
Myyjä ja ostajahan päättävät kaupasta. Ei sitä ole pakko tehdä ja tai alkaa vaatia käärmettä pyssyyn.
mehtäukko:”Ei pystymitankaan tukkirunkoja voinut kuiduksi tai toisinpäin katkoa ilman aihetta.”
Minkälaisessa tynnyrissä sinua on kasvatettu? Kun kauppa on sovittu ja paperit kirjoitettu, saa ja tekee ostaja sellaisen katkonnan kuin katsoo parhaaksi. MH:lla piti puolet kauppasummasta olla maksettuna ennenkuin alkoi puut kaatumaan. Kun etumaksu loppui kesken savotan, pysähtyi hakkuu.
Kun pystymitattu – useamman tuhannen kiinnon kuusitukkileimikko myytiin, muutaman kerran se hakattiin kolmen, neljän, viiden, ja kuuden metrin mittaisiksi tukeiksi, jotka vietiin sellutehtaalle. Joku leimikko katkottiin simävaraisesti kuutosiksi, apumittana kolmonen – kuutonen. Sellutehtaalle – ja huippulaadun kuusitukkirunkoja.
”…Kun kauppa on sovittu ja paperit kirjoitettu, saa ja tekee ostaja sellaisen katkonnan kuin katsoo parhaaksi..” Taidat ollakin todellisuudessa trolli, joka vain vääntää asioita nurinpäin?!
Selitä nyt Suomeksi se rungonosamenetelmän toimivuus kokonaisuutena, äläkä vetele pystymittojen naruja.
Vaihteeksi hyvä kysymys mehtäukolla. Ehkä katkonnan valvonnan poistuminen olisi niin suuri etu, että siitä kannattaisi maksaa jokunen hukkapätkä? Hukkapätkä on tässä yhteydessä siis tukin läpimitan ja laadun täyttävä rungon osa, joka ei sovellu ostajan käyttämiin mittoihin. Nythän ne menevät aina myyjän ”piikkiin”.
Mitä tekemistä jätkä tuolla maksutapaan liittyvällä historia tiedolla on tämän päivän hakkuun kanssa ? Jos ei tietoa ole tämän päivän katkonnasta tai metsäkoneiden mittaustavoista niin on turha pohtia vuosikymmenten takaista aikaa. Se ei vie asiaa yhtään eteenpäin. Itse asiassa tuo sen aikainen katkonta ei ollut yhtään sen parempi kuin nykyinenkään. Tosiasiassa huonompi ja tukkiosuutta tuhlaava. Kannattaa jo vihdoinkin päivittää tiedot nykyaikaan tai sitten unohtaa koko keskustelu.
Kyllä pystymitta-aikaan tukkirunkoja piti tehdä kuiduksi jos oli lahoa tms jota ei voinut päällepäin nähdä. Samoin saattoi olla latvasta alamittainen ja sen takia kuituun.
Jotkut hiomopaperia valmistaneet firmat, esim Yhtyneet Paperitehtaat, laittoivat kuusitukkia hiomoon, siinä saanto oli parempi kuin kuitupuun kokoisella puulla. Puutavaralaji oli silloin ’kuitutukki’.
Mitä huonolaatuisempi (hoito laiminlyöty) leimikko, sitä suurempi osuus tukista kuituun ja mahdollisuus ”hukkapätkiin”. Kenen siinä kuuluisi katsoa peiliin?
Kun oikein tahtoo, niin onnistuu sekoittamaan oman päänsä. mehtäukolle on niin käynyt.
Sanonpa vielä kerran, että alussa tarkastellaan kokorunkoa – taikka tarkennetaan, että mehtäukkokin käsittää = tukin mitan täyttävää rungonosaa. Kun siinä havaitaan vika, jota ei saa olla sahatukissa, se huomioidaan. Tukkien pituudet sovitetaan niin, että vika jää tukkiosuudesta pois, mutta sitä ei hylkyleikata metsään. Tämä viallinen pätkä mitataan mukaan otettavaksi joko kuituna, tai energiapuuna.
Ihan tällä vuosituhannella valmistuneissa koneissa on sellainen mittalaite, joka pystyisi tuon mittauksen tekemään, kunhan mopokuski olisi opetettu sitä käyttämään. Voisin kohtuutonta korvausta vastaan opettaa kovapäisimmillekin mopokuskeille tämän – ja takaan, että he kaikki sen oppisivat.
Muistuttaisin ylimielisimmille, että lyhin vientiin kelpaava sahatavarakappale on 180 cm = pätkätavara.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.