Konemiehet ovat napsineet jo jonkin aikaa kuvia korjattavista kohteista ja lähettäneet niitä Groupin käyttämään tietojärjestelmään. Kuvapankki on jo laaja ja laajenee koko ajan. Mitattu tieto leimikoittain on ollut käytössä jo iät ja ajat. Ammattilaisten käytössä näillä eväillä päästään jo kohtalaisen tarkkoihin arvioihin ja lopullinen tulos leimikosta löytyy lahjomattomana moton mittaustiedoista hakkuun päätyttyä. Isännällä voi olla enemmän sopeutumista tilanteeseen ,jos omat odotukset ovat liian optimistiset leimikon suhteen. Puun hinta on kuitenkin reilusti näkyvillä järeysluokittain. Pitää vain osata arvioida palstan puusto oikein. Helpottaa kummasti ,kun ei tarvitse arpoa mitä puista mahdollisesti tehdään. Määrä ja tilavuus on nähtävissä ,kun leimikko on valmis. Spekulaatiot siitä ,mitä rungoista oilisi voinut tehdä ,jäävät historiaan ja hyvä niin.
Mitattu tieto on tosiaankin ollut tiedossa iät ja ajat ja sovellettu runkohinnoittelu suht. helppo toteuttaa sen takia mutta kova vastustus runkohinnoittelulle on tullut palstalla silti pääosin jonkun motomiehen suusta(=kirjoituksista).
Eri tarjousten vertailu vähän hankalampaa , jos on erilainen hinnoittelutapa mutta ei mahdotonta, jos on selvät erot olemassa yksikköhinnoissa ja esim. erilaiset puutavaralajit ostajilla käytössä (pikkutukit yleensä).
PS Oikeastaan hyvä uudistus , kun loppuhinta määräytyy puiden keskijäreyden mukaan ja on nähtävissä etukäteen miten yksikköhinta muuttuu. Siihen voi verrata puutavaralajihinnoitellun leimikon mahdollista lopputulosta, kun laskee keskipuuston järeyden mukaiset kantohinnat tod. näk. kuitu-ja tukkiosuuden annetuilla (tarjouksessa olevilla) hinnoilla & laatu-ja mittavaatimuksilla. Harvennustapa pitää tietysti sopia etukäteen (alaharvennus, yläharvennus , väljennys vai laatuharvennus) leimikkoon sopivaksi.
Jos sopii ennakkoon kiinteän pystyhinnan, niin silloinhan metsänomistaja ottaa riskin kun voisi saada isomman kantorahatulon järeysperusteisen hinnoittelun kautta. Kiinteällä hinnoittelulla jätetään aina iso turvamarginaali, ei makseta ihan niin hyvin kuin voisi. Lopulliset korjuukustannukset ovat hyvällä leimikolla pienet
MG:n kantohinnat on yleensä huonoimmat eikä kauppaa tulisi luultavasti minkään vertaa ellei olisi puunmyyntirahojen sijoitusmahdollisuutta olemassa . Loppuvuoden hintakorjaus toinen etu joka vähentää myyjän riskiä.
Varmaan runkohintahinnoittelussa on enemmän etuja kuin haittoja. Jollekin myyjälle voi olla aluksi vaikea ajatus, että yksikköhinta muuttuu järeyden mukaan. Puukauppatili tulee kuitenkin aina tarkkojen mittausten mukaan eikä arvioiden mukaan.
Mielenkiintoista nähdä, lisääkö tämä uudistus yläharvennuksen suosiota.
Periaatteessa kaikki välineet ja ohjelmat olisivat käytettävissä, kunhan niiden kapasiteetti ymmärrettäisiin hyödyntää.
Siellä voisi olla laadun ja järeyden mittaava ja erotteleva laskenta, joka luokittelisi pituuden, paksuuden ja laadun jälkeen omaan kategoriaansa jokaisen erilaisen pölkyn. Ja kaiken kukkuraksi vielä mittaisi tukiksi kelpaavan rungonosan maksettavaksi tukkina, vaikka siitä tehtäisiin kuitua.
Jo iät ja ajat sitten esim Vilppulan sahan edeltäjän ( Pohjan saha) – edeltäjän Korppoon sahan sahatukkikaupoissa oli hinnoiteltu eri hinnoilla ne halutut tukkikoot – ja silloin mittaukset ja laskennat tapahtuivat käsityönä.
On naurettavaa väittää, että nyt, kunnon käytettävissä varsin kehittyneet mittaus – ja ylösottolaitteet, ei pystyttäisi tekemään tuotakin työtä -ja jopa paremmin kuin silloin muinoin, aikaan jolloin Jeessikin oli vasta pilke Mannen silmäkulmassa.
Kuten kirjoitin, niin suhtaudun epäillen harvennuspuun runkohinnoitteluun . Sitähän kaiketi yritti myös SE. Mahtaako vielä jatkaa? Jos kyse on puhtaasta kuitupuusta, niin systeemi on selkeä. Kakkosharvennuksilla tilanne muuttuu haasteelliseksi. Kyse on millä systeemillä motokuski alkaa harventaa. Onko varma, että poistetaan ensisijaisesti ne huonompilaatuiset puut.
Mitä tulee tähän Metsägrouppiin, niin on kokemuksia alhaisista kuituhinnoista tai toisaalta pienestä tukkiprosentista. Kun tuosta tekee toimivan systeemin, joka on oikeasti kilpailukykyinen metsönomistajan kannalta, saa olla tosi fakiiri.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.