Onhan runkohinnoittelusta se hyöty ,että ei tarvitse saivarrella ,mitä rungosta kenties tulisi eikä tavaralajisiirtymät eri syistä aiheuta isompaa vääntöä. Kaupanteko on paljon helpompaa ,kun tarvitsee arvioida vain määrä ja puiden keskitilavuus. Eri tavaralajisuhteiden arviointiin ei useimmilla riitä edes ammattitaito.
Tarkkaan ottaen eri toimijoiden vertailussa riittää vain kaksi asiaa: runkohinta dm3/r ja sen +- korjaus suuntaansa. Kuljetusmatkassa on tietysti oltava samat metrit. Muut kauppatekijät jos ovat sitten keskenään verrannolliset.
No mehtäukkopa kertoo, mikä runkohinnan pitäisi olla esim. mäntytukkileimikon päätehakkuu, jos myydään nyt ja korjuu ensi kesänä. Leimikko Pohjanmaalla.
Tolopainen voi kysyä tarjoukset niin hinta selviää, tai kysyy oman alueen mhy:stä. Itsekin voi laskea kun arvioi ensin tuon Olan kysymän tukkiprosentin. Sitten katsoo Metsälehden puunhinta-palvelusta oman alueensa viimeksi maksetut keskihinnat tukille ja kuidulle päätehakkuilla.
Keskihinta ei kerro ihan kaikkea. Eri leimikot poikkeavat usein paljonkin toisistaan. Joku saa näinollen keskihintaa enemmän tai vähemmän puistaan.
Runkohintatarjoukset vai suoraan vertailuun keskenään niin homma on siinä. Mitä puista lopulta tehdään , on jalostajan ja sen asiakkaiden välinen asia.
Siinäpä se minun pitäisi olla ennustaja ja tietää etukäteen paljonko leimikosta tulee tukkia, sitähän ei tiedä vanha Erkkikään. Sen päättää motokuski. Sitäpaitsi hintatakuu ei koske runkohintoja.
Yleensä noissa runkohintakaupoissa pitäisi päästä tuonne 85 % tukkiprosenttiin. Muutoin se ei ole kannattavaa ostajalle. Harvennuksella runkohinta sopinee minusta huonosti koska tavoite tukkiprosenttiin pääseminen voi houkutella sen parempilaatuisen puuston poistoa turhan paljon. Avohakkuuseen se toki sopii mainiosti jos oma tietämys katkonnasta ja puutavaran laatukriteereistä on puutteellista. Silloinhan runkohinta on turvallinen tapa myydä. Yleensä on myös niin että kun on kyse heikkolaatuisesta leimikosta niin ostajakaan ei ole kovin kiinnostunut runkohintakaupasta.
Tuossa naapurissa myytiin pohjois keski-suomalaiselle sahalle leimikko runkohinnalla kuitenkin niin että laholumppi oli erikseen hinnoiteltu. Tuossa kaupassa oli ”laholumppi” kasa niin suuri että sehän meni reklamaatioon esityksestäni. Korvausta ostaja maksoi siinä kaupassa. Tiettyyn tukkiprosenttiin piti päästä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.