Jotta kaupat saa, niin on parempi esittää edukas arvio ja jälkeenpäin selitellä, että nyt kävi näin
Yleensä metsänomistaja tekee muutenkin puukaupat ensimmäisen ja viimeisen kerran. Kun tila on hakattu, niin ei siellä enää vähään aikaa uudestaan hakata, joten positiivisella vs. negatiivisella kokemuksella puukaupasta ei ole niin suurta merkitystä. Metsänomistaja muistaa huonot kokemukset noin 10 vuotta, sen jälkeen uudet toimijat voi taas höplyyttää kaupoille.
Melkein joka vuosi niitä kauppoja tehdään. Mahdollisten huonojen kauppojen jälkeen vaihtuu yleensä ostaja taho. Joku voi tietty hakata sileeksi koko palstankin kerralla. Ruma läntti siitä jää pitkäksi aikaa , jos ei ole ihan puuhapalstan kokoinen kyseessä.
Metsän tarpeen – ja oman- mukaan. Hajautuskin kannattaa pitää mielessä myös puukaupoissa, jos mahdollista. Kun puun hinnat kohoaa tai laskee helposti esim. 15 %, sillä on väliä minä vuonna ja miten paljon milloinkin myydään. Tottakai harvennusvälit pitää olla sopivat . Aavistushakkuutkin on nykypäivää sopivissa kohteissa.
Toivottavasti nämä ”aavistushakkuut” alkaisivat yleistyä taimikoissakin. Runkohinnoittelun vakiintuessa pieniläpimittaista puuta ei kannata myydä . Tämän vuoksi on tärkeää saada puusto kasvamaan ilman viiveitä riittävään järeyteen. Euro on hyvä konsultti, kun kookkaammasta puusta saa paremman hinnan.
Puukin tavoin puukauppaa joka vuosi enkä katso siinä olevan mitään huonoa. Päinvastoin rahavirta pysyy tasaisempana ja metsä elää joka tilalla joka vuosi hiukan eri tavoilla. Osalla harvennuksia, osalla päätehakkuu. Kun kuviojakautuma on sopivan monipuolinen ei teetä edes ongelmia löytää aina sopivaa hakattavaa. Nyt kun alle sadan ha:n tila takoo yli tuhannen motin kauppoja vuosittain voisi husse katsoa peiliin että miten ninko omasta mielestään on onnistunut metsästä tulosta tekemään.
Runkojäreyshinnoitellussa harvennushakkuuleimikossa kannattaa olla tarkkana puuston kokonaiskertymän arvioinnissa. Kun kuitupuukertymä/ha jää esim. puoleen arvioidusta, jää keskirunkohinta selvästi liian pieneksi. Tukkikertymäarvio voi olla ihan kohdillaan mutta keskihinta pielessä.
Periaaatteessa kun uusi mittaustapa tulee siinä vaiheessa on ihan sama mitä yksittäinen metsänomistaja ajattelee. Se on jo sovittu isojen poikien kesken. Metsäteollisuudelle se on ihan sama mitä yksittäinen metsänomistaja tekee, sukupolvi vaihtuu enintään 30 vuoden välein ja se jos mikä turvaa metseteollisuudelle puun vakaan tarjonnan .
Laitatko Puuki vaikka jotain numeroita ja esimerkin, en oikein tajunnut mitä tarkoitat. Oletko tehnyt järeysrunkohintakauppaa? Itselleni ei sitä edelleenkään ole ikinä tarjottu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.