Huono puoli tässä MG:n kauppakirjan ”arviohinnassa” on siis se että ostomies voi tehdä liian hyvän arvion kaupan saadakseen.Sillä sitten voittaa muiden jämptin hinnan.Kun sitten toteutunut järeys ja kuutiohinta onkin huonompi kuin muiden tarjoukset puunmyyjä häviää.
Hintamatriisin saa myös ostaja nähdä. Jos jotain osaa metsänarvioinnista ja käy itse leimikon lävitse, niin melko hyvin selviää onko sattunut arvio oikeaan haarukkaan. Jos siis sovittu harvennustapa pitää . Muiden ”jämpti hinta” voi sekin muuttua kun vasta korjuun jälkeen selviää mm. tukki%.
Kokonaishinta /korjattu motti muuttuu tukki%:n mukaan . Silloin muuttuu motin keskihinta. Ei mitään ”hyötyä” mo:n kannalta katsottuna suhteessa runkohintaan.
Siis aivan yhtä elävä hinnoittelutapa kuin perinteinenkin. Minulle ei vielä kertaakaan ole yritetty tuputtaa runkohinnoittelua vaikka on nuori ostokin. Miksi lähteä leikkimään uusilla typerillä tavoilla kun vanha on paljon vakaampi ja ennustettavampi tapa. Joskus luultiin että lahopaska metsä saadaan kätevästi metsäyhtiöiden tappioksi runkohinnoittelulla. Näin ei ole eikä tule.
Ei ole vanha sen vakaampi ja ennustettavampi, kun asiaan tutustuu. Saappaat näkee jos näkee miten menee kunhan korjuu toteutuu… Lahoja ei runkohinnoitellulla mä- kuviolla ole ollut. Uuttakin pitää kokeilla niin näkee kannattaako vai ei. Tappiot tai voitot ei ole tuhansissa kuitenkaan ko tapauksessa.
Tavaralajikohtaiset mottihinnat eivät muutu ,mutta kauppasumma voi elää paljonkin ,kun on monta muuttujaa. Runkohinnoittelussa hinta määräytyy vain puuston järeyden ja kokonaistilavuuden perusteella. Siinä riittää ,kun osaa arvioida puuston koon ja leimikon puumäärän oikein.
Tavaralajikohtaisten arvioiden paikkansapitävyyteen tavallisen metsänomistajan osaaminen ei aina riitä. Tavaralajeittain hinnoitelluissa kaupoissa normaali käytäntö näyttää olleen lisätä kauppaan kalliita tavaralajeja ,joita leimikolta tulee niukasti tai ei lainkaan ja hinnoitella ne tavaralajit halvimmiksi ,joita tulee paljon . Kertymät voidaan arvioida kunkin tavaralajin kohdalla varsin mielivaltaisesti. Kokonaispotti hakkuun toteuttamisen jälkeen onkin aivan jotain muuta ,kun kauppakirjaan on kirjattu.
Jos myyjä on harhautettu luulemaan leimikon parempilaatuiseksi ,mitä se oikeasti onkaan , jää kauppasumma vajaaksi ja soppa on valmis. …ja eihän ostotoimihenkilö saa kauppoja aikaiseksi ,jos erehtyy moittimaan puuston huonoa laatua. Yläkanttiin on arvioita vähän vedettävä , että myyjän myyntihalut saadaan kasvamaan ja kauppa aikaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.