Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.
Jaa a. MGn tarjoama runkohinta päätehakkuu leimikolleni oli 10e alempi siitä mitä sen olisi pitännyt olla että olisi kauppoihin päästy vrt muitten yksikköhinta tarjoukset.
Periaatteessa hyvä.Tosin MG:n systeemissä ei kauppaa tehdessä tiedä mikä puun kuutiohinta tulee olemaan kun muuttuu toteutuneen järeyden mukaan.Ilmeisesti ei voi kuitenkaan mennä miinukselle.
Systeemi ei vaikuta millään tavalla urakoitsijan taksaan. Hän saa sitä paremman kuutiotaksan mitä pienempi on poistuman keskijäreys. Ja myös tähän asti on järeämmistä harvennuksista saanut paremman hinnan puulle. Mielestäni tämä on erittäin hyvä systeemi. Esim. 50 L keskijäreys olisi 13 €/ M3, mutta jos onkin 60 L niin mo saakin 14 €/M3. Jne…
Korjuupalvelun tapainen kauppamuoto voisi olla harvennuksille paras, metsänomistajankin kannalta.
Koska puunhinta = tienvarsihinta – korjuukulut, jotka muodostuvat rungon järeyden mukaan.
50 litrasen keppimetsän harventelulle ei montaa euroa per motti jää, mutta yli 150 litrasia puita harventamalla jää enemmän kuin pystykaupalla. Tämä palkitsee metsänsä hoitaneet paremmalla puunhinnalla. Ja toisaalta ne, jotka eivät ole hoitaneet metsäänsä, eivät saisi isoa puukauppatiliä, mutta saavat metsikkökuvionsa kuntoon.
Nyt pystykauppa tasapäistää metsänomistajat: namuleimikoille maksetaan nihkeää hintaa ja huonosti hoidetuille keppimetsille maksetaan suhteessa liian hyvä hinta. Yhtiöt ostaa keskihinnoilla puuta. Eli pystykauppa palkitsee ne, jotka eivät ole hoitaneet metsää. Runkohinnoittelu tai korjuupalvelu olisi paras hyville metsille.
Lisäksi tiukoille vedytty pystykauppa saattaa ajaa yrittäjän napsimaan parhaat pois, ei ole niinkään merkitystä millainen metsä jää jäljelle. Korjuupalveluna yrittäjä saa liksaa oli millainen metsä tahansa.
Peura ja husse ovat villakoiran ytimessä,- lähellä ainakin. …”Ja toisaalta ne, jotka eivät ole hoitaneet metsäänsä, eivät saisi isoa puukauppatiliä, mutta saavat metsikkökuvionsa kuntoon…” on hyvä pointti. Siinä on kyllä tekijöillä innostus muutenkin matalalla ja ainakin jos kunnollinen raivaus on tekemättä.
Myyjähän saa aina laitettua reuna-ehtoja (Timppa), jonka mukaan on pelattava. Jos ei meinaa uskoutua,kuvien näpsintä ennen ja jälkeen ei ole työläs todiste.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.