› Keskustelut › Puukauppa › runkohinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 6 … 11 12 13

  • runkohinnoittelu

    Lähetetty: 1.4.2022, 18:25

    Merkitty: 

    ”Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.”

    Miten tai kuinka nuo puun keskihinnat lasketaan?

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • ollikolli 4.4.2022, 10:17

    Jos ymmärsin oikein , niin ketjun aloittajaa kiinnosti miten puiden keskihinta menee hintatilastoihin? Nythän käytännössä vain puutavaralajikohtaiset hinnat tilastoidaan, mutta runkohintakaupat jäävät kokonaan hintatilastoinnin ulkopuolelle. Näin ostajien tavoite tilastohintojen pitämiseen mahdollisimman alhaisena  voisi toteutua halukkuuteen maksaa puusta enemmän runkohintakaupassa . Samoin kaikki hakuutähteiden ylihinnat, ilmaiset taimet, muokkaukset , istutukset, murskekuormat  ja lippikset ja muut lisät jäävät luonnollisesti tilastoiniin ulkopuolelle, vaikka ovat usein osana puukauppaa. Vale, emävale , tilasto….

    suorittava porras 4.4.2022, 11:32

    Kokorunkohinnoitteluun siirtyminen on tarkoitettu helpottamaan puukauppaa ja mahdollistamaan teollisuudelle ajankohtaan sopivat katkontamahdollisuudet. On ihan selkeä menetelmä kaikille eikä tarvitse vatuloida tuleeko jostakin rungosta tukkia vai ei ja kuinka paljon. Myyjä ei valitettavasti tiedä ,mistä on kysyntää milläkin hetkellä ja kuinka nopeasti toimituserät tilaajalle on saatava kasaan.

    Kesäaikaisissa hakkuissa joskus vähän ”syletti”, kun suurella vaivalla hakattu pikkutukki ja parru päätyivät sellutehtaalle. Niiden sisällyttäminen katkontalistoihin oli pelkkää kauppateknikkaa samalla tavoin kun lyhet tukkipituudet silloin ,kun niistä ei ole kysyntää . Leimikon kokonaishinta on kuitenkin käytännössä sama  ,onko kysessä tavaralajihinnoittelu tai kokorunkokauppa. Se potti vain jaetaan pienempiin osiin tavaralajeihin perustuvassa kaupassa. Tavaralajikohtainen erittely on tarpeen vain eriteltäessä eri tuotantolaitoksille toimitettavia eriä tuotantolaitosten keskinäisessä kaupankäynnissä.

    Puuston järeyteen perustuva hinnoittelu ei jätä sijaa tulkintoihin. Siinä on käytössä täysin kiistattomat elementit siihen ,paljonko puusta maksetaan. Laihemmasta puusta vähemmän ja pulskemmasta enemmän .

    pihkatappi 4.4.2022, 11:53

    Yhtenä tärkeimmistä pyrkymyksistä varmaan se, että hyvistä leimikoista tulisi parempi hinta. Viime vuosina Mg:n tarjoukset eivät ole pärjänneet alkuunkaan, kun on iso hyväpuustoinen harvennus, hinnan ero ollut useita euroja motille. En tiedä miksei Mg voinut tarjota järeästä harvennuksesta paremmin palstalla saapastelun jälkeen. Jotain jäsenten yhdenvertaisuutta lienee ollut? Nyt tuohon yhdenvertaisuuden jatkumiseen on tuotu tämä järeyshinnoittelu ja onhan se kehitystä, millä kilpailutettukin järeä harvennus voi mennä Mg:lle. Leimikon ominaisuudet eivät tuohon järeyteen kuitenkaan lopu, jokainen leimikko on korjuuolosuhteiltaan ja tuotokseltaan erilainen.

    Asfalttitien laani erillisellä riittävän kokoisella kantavalla puutavaran lastaus liittymällä vrt. talvitien päässä suopelto. Lähikuljetus matka, kaukokuljetus matka, kalliot, suot, purot ja muut pois rajattavat alat, puutavaralajien määrä. Lista on loputon.

    Mg:llä tulee joskus ikävä yllätys, kun vaikka jotain tukkilaatua ei pystykaupassa tulekaan kymmentä mottia, siirtävät automaattisesti tukin kuituun. Jos on pystykauppa, pitäisi kauppakirjan yksikköhinnat päteä, vai onko tämä taas metsänomistajan vika. No runkohinnoittelu poistaa tämän ongelman, missä runkohinnoittelua käyttävät.

    metsä-masa 4.4.2022, 16:59

    Yksityiset sahurit on ostaneet jo vuosia päätehakkuu leimikoita, lähinnä männiköitä runkohinnalla. Runkohinnoittelu hyvälaatuisella mäntyleimikolla on asia, jota kannataa vertailla ja tehdä mallilaskelmia ammattilaisten kanssa.

    Kun ostajana on sahuri, silloin pituusvalikko on yleensä täydellinen + pikkutukit. Myyjälle on syntynyt mukava yllätys kun tukkiprosentti on 90:n %, jopa yli, tämä siis hyvässä mä- leimikossa, silloin kuitu on lähinnä  n. 3m:tä latvakuitua !

    Puuki 4.4.2022, 17:29

    Edellisen oman kommentin asian  ”lieventävänä asianhaarana” pitää vielä kertoa, että alkuperäiset harvennushinnat oli joitain euroja yli normitilastohintojen kuitenkin myös ”halpuutetun puun” kuviolla.  Mutta silti korjuukulut pienet ja sillä perusteella olisi pitänyt olla paremmat yksikköhinnatkin myös sillä kuviolla.

    metsä-masa 4.4.2022, 18:42

    Puukilta- asiallinen asiallinen lisäys ja selvennös aiempaan kommenttiin !

    Rane 4.4.2022, 19:30

    ”Puuston järeyteen perustuva hinnoittelu ei jätä sijaa tulkintoihin.”

    Paitsi tarjouksia vertailtaessa.

    Aimo Jortikka 13.4.2022, 09:19

    Metsäasiantuntija rajaa digitaaliselle kartalle leimikon, josta hän on tekemässä puukauppatarjousta ja sovellus määrittää kohteen puustotiedot kuten tukkiprosentin, puulajeittaisen järeyden, laadun ja runkolukusarjan. Puustotietojen arviointi tekoälyä hyödyntäen perustuu laajoihin erilaisiin julkisiin paikkatietoaineistoihin, joita täydennämme omilla aineistoillamme kuten esimerkiksi hakkuukoneiden mittaustiedolla ja sahojemme tukkimittareista kerätyllä tiedolla”

    https://news.cision.com/fi/metsa-forest/r/metsa-group-hyodyntaa-tekoalya-puustotietojen-arvioimiseen,c3545638

    mehtäukko 13.4.2022, 14:11

    Kyllä leimikolla joutuu joku käymään selvittelemässä aliskasvoksen määriä,teitten kuntoa,kääntöpaikkoja, laania,sähkölinjoja…Puustotietojen arviointi on arviointia ja lopulta tarkentuuhan ne riittäviksi.

    Visakallo 13.4.2022, 15:44

    Pihkatappi: ”Mg:llä tulee joskus ikävä yllätys, kun vaikka jotain tukkilaatua ei pystykaupassa tulekaan kymmentä mottia, siirtävät automaattisesti tukin kuituun.”

    Onko pihkatappi tuo siis aivan totta? Jos täällä meilläpäin joku ostaja tekisi noin, loppuisi siltä yhtiöltä melko pian puukaupat koko alueella.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 6 … 11 12 13