› Keskustelut › Puukauppa › runkohinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 … 11 12 13

  • runkohinnoittelu

    Lähetetty: 1.4.2022, 18:25

    Merkitty: 

    ”Luulen että tässä vaan keksitty keino vaikuttaa puunhintatilastoihin, tehdään kauppaa runkohinnalla , niin kuitupuun hintatilastoihin ei tule hyppäystä ylöspäin. Runkopuukaupathan jää hintatilastojen ulkopuolelle.”

    Miten tai kuinka nuo puun keskihinnat lasketaan?

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Puuki 3.4.2022, 10:28

    Ei ole ollut käytännön esimerkkiä,  (vai onko ?)  josta olisi selvinnyt onko hyöty ollut myyjälle todellista ”hyvän” leimikon ja ”huonomman” välillä kantohinnoissa.

    Yhtä hyvin se huonompi puu saattaa valinnassa  jäädä pystyyn harvennuksilla norm. ptv-laji menetelmällä kuin runkohinnoittelullakin tehtynä. Ei kait siinä tule eroa .

    Ptolemaios 3.4.2022, 13:29

    Minkälaisia kuutio hintoja on runko hinnoittelulla tarjottu harvennukselta 150 litran keskitilavuudella?

    metsä-masa 3.4.2022, 13:43

    Samat lainalaisuudet runkohintakaupassakin on, että moton tuloksen mukaan tili kertyy maanomistajalle. Näissä alkuvaiheen runkohintakaupoissa olisi eduksi olla vapaa katkonta kuidulle.

    Määrämitta katkonta pienentää järeyttä, välivähennykset ja lisäksi jos latvukseen on jäämässä 1-1,5 metriä ainespuuta kuidun normaali minimiin verrattuna, osa käyttöpaikoista vaatii määrämittaa, joka on ensiharvennus kuidulle epäedullinen, kuusella poikaoksat ja koivulla haarapuut.

    Puuki 3.4.2022, 14:14

    Minkä verran tulisi runkohinnoissa eroa , jos olisi esim. norm. havupuuharvennusleimikolla korjattujen puiden keskijäreys 300 l tai sitten 150 l samalla mottikertymällä/ha ja metsäajomatkalla . Tukki%:t 50 / 30 ?   Korjuukuluissa ainakin olisi huomattavan iso  ero.    Ei taida löytyä MG-miestä tai naista vastaamaan ?

    metsä-masa 3.4.2022, 17:45

    Luonnollisesti moton työskentelyyn harvennuksella järeys vaikuttaa, esim. 150 ja 300 litran ero yleisesti on n.3 € / m3, lähikuljetukseen järeydellä ei ole paljonkaan vaikutusta.

    Männyn hakkuutaksa yleesä on halvin, kuusi välissä ja koivun taksa on kalleim, vaihteluväli männystä koivuun n. 1,4 €, jos koivulla on määrämitta katkonta. Järeysluokitus on  yleisesti pienellä portaalla, pienipää alkaen 5 litrasta  ja vahvapää 50 litraan, järeysluokirus on ostajakohtainen ja voi vaihdella yrityksen sisälläkin.

     

    Metsuri motokuski 3.4.2022, 18:30

    Tuollaiseen taksotukseen en ole vielä törmännyt kuin metsä masa kirjoitti. Se on totta että järeydellä on hakkuutaksaan merkitystä mutta sehän johtuu vain siitä että kuutioon joutuu tekemään enemmän puita. Siihen en ole törmännyt että eri puulajeilla olisi eri taksa. Metsurityössä näin on varmaan ollut kun männyssä on ollut vähemmän karsittavaa. Joskus on ollut 3 m koivukuidulla tai lyhyellä parrulla hieman parempi taksa juuri sahausmääristä johtuen.

    Järeysluokitus on ihan yhtiö ja urakoitsija kohtainen. Jotkut ovat tehneet sopimuksen että kaikki harvennukset lähes samalla hinnalla. Yleensä silloin kun hakataan sahayhtiölle lähinnä päätehakkuuleimikoita. Taksan painotus on yleensä siinä minkälaista puulajeja hakataan ja missä määrin.

    Puuki 3.4.2022, 19:51

    Löysin vanhan MH:n taksataulukon ja siinä on myös eroteltu korjuutavoittain ja puulajeittain järeysluokan lisäksi.  N. 3 € näyttää ero olleen n. 10 v. sitten 150 /300 l keskikoolla.  100 l ja 300 l:sten ero on  liki 5 € .     Kasvatushakkuillakin on siten hyvin eri tason korjuuhintoja . Erot on vähän suurempia kuin päätehakkuilla.    Aiemmin puheena olleessa leimikossa ero korjuun perusteella  2 kuvion  kantohinnoissa oli n. 10 x:nen siihen nähden mikä olisi  vain keskijäreyden eron perusteella pitänyt olla joten leimikon kuvioiden mottihinnoittelu ennakkoon  meni melkosen paljon pieleen .      No asia korjautunee seuraavan kaupan aikaan viimeistään . ja jos ei niin sitten vaihtuu sopimuskumppani.

    metsä-masa 3.4.2022, 20:54

    Taksarakenteessa on vaihtelua sahurien ja varsinaisesti kuituleimikoiden hakkuuta tekevillä yrittäjillä, jo kilpailulainsäädännön kauttakin. Yrittäjille maksettavia lisäkorvauksia voi myös sisältyä taksarakenteisiin ja eri puutavaralajeihin !

    mehtäukko 4.4.2022, 09:17

    ”Luulen, että tässä on vain keksitty keino…” alkaa aloitus Tomperilla.

    Tuon perusteella ei olla hajullakaan menetelmän tarkoituksesta.

    Mtk on kautta aikain arvostellut katkonnan ”epäonnistumisia”. Sovitut mitta- ja laatuvaatimukset kaupoissa on unohdettu kuin juostaisiin laput silmillä. Haikailua oli runkohintaan. Nyt kun sitä tuodaan käytäntöön, on uudet arvostelut putkissa.

    Mistä johtuu tyytymättömyys tyytymättömyyden perään?

    Timppa 4.4.2022, 09:39

    Tietysti runkohinnoittelu vaikuttaa tilastoihinkin.  Kyllä sitä käyttävien ostajien ensijainen  tarkoitus on kuitenkin saada puut ostettua.    Sahat näyttävät käyttävän usein runkohinnoittelua.  Niiden tarkoitus ei tietenkään ole saada kuitupuun hinta näyttämään halvalta vaan päinvastoin.  Monesti, kun on päädytty tavaralajikauppaan, niin konsernilla tukki on vähän kalliimpaa kuin sahalla, mutta kuitu taas huomattavasti halvempaa.  Kokonaishinta tietenkin ratkaisee.    Siinä näyttäisi kummallakin taholla olevan selvä pyrkimys vaikuttaa tilastoihin omaksi edukseen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 … 11 12 13