SS :”Aloittelijana en taas ymmärrä, miten nuo metsässä tehtävät asiat edistävät isossa kuvassa kantohintaa?”

Nuo mitä aiemmin on esitetty, ja lisäksi:

-kantava tieverkosto on viritettävä siten, että ajomatkat eivät ole kohtuuttomia ja että kovat maat tulevat kelirikko-ja kesäkorjuuleimikoiksi.

-kaikissa hakkuissa on panostettava laatuun, eh:ssa yli 70> järeyteen ja kasvupaikalle sopivan puulajin suosimiseen viljelystä/raivauksista alkaen.

-leimikot miel. yli 500 mottia,pylväät, kuso:t mukaan

Nyt olikin hyviä vastauksia ja tuosta pystykarsinnasta luin enemmänkin,
jos sitä lähtisi kevät hangilla tekemään.

Harvemmimpahan sitä tietoa kysyvä kettuilee, yleensä ne on ne vastaajat.
Ei ole ainakaan tarkoitus ollut ja oman pienuutensahan siinä vaan kettuillessaan osoittaa.

Eli tietämystä tästä alasta minulla on vähän ja käytännön kokemusta vielä vähemmän, eikä näihin googlella oikein vastauksia löytynyt.

Alkukysymys ehkä oletuksissa ohjautui siihen, että olisin myymässä puuta, vaikka vastaukset olisivat ehkä olleet selkeämpiä oletuksella, että olen ostamassa.
Vastaukset, -myy ja katso mitä tilille tulee ja laske siitä ihmetyttivät.
Onko tuo yleistä, että puukaupat tehdään niin, että katsotaan sitten mitä tilille tulee, eikä ole edes jotain arviointia mitä sieltä pitäisi tulla?

Väärään ketjuunhan tämä kysymysrumba meni, mutta alku oli siinä,
että minulla oli tehtävänä määrittä yhden osoitetun puun rahallinen arvo, eli mitä siitä maksaisin.
Ja sitten pohtia mitä erilaista tästä rungosta saisi tehtyä ja minkälainen arvo näistä muodostuisi.

Hyvä laskelma Puuki. Puuttuvat enää kulut jalostuksessa, niin saisi selville voiton. Kulut ovat varmaan melko samat sahattaessa kutakin laatua, mistä johtuu, että voittoa syntyy monin verroin parhaat saheet myytäessä. Huonoimmat laadut voivat tuottaa jopa tappiota? Onkohan korkea sähköenergian hinta kurittanut sahoja pahasti, vai onko se korvautunut hakkeen ja purun hyvällä hinnalla?

, Ehkä tällä hetkellä kaikki saheet tuottavat voittoa, kun tavaran hinya ainakin kotimaassa on sikamaisen korkea.

Normaalitilanteessa On ollut, että Puhuttaessa A- B- ja C-laaduista, on B-laadun hinta ollut suuruusluokkaa +- 0 voittoa ja tappiota. C-luokka hieman tappiolla, mutta A- luokka, jossa todellisuudessa on alaryhmiä 4 , on voittoa tullut kymmeniä prosentteja, eli se ostajasaha, joka on saanut oikein hyvälaatuisen, ison leimikon tukit, on kyllä tehnyt tilin.

Jätkä oli yhtenä talvena MH:n mäntytukkileimikkoa hakkaamassa ja työryhmä oli kahden miehen kokoinen. Metsäautotie kulki kokolailla keskeltä leimikkoa ja puolet arvottiin.

Minä sain laadullisesti huonomman, myös keskijäreys oli tuntuvasti pienempi, mutta runkolukua oli reippaasti enemmän.

Me olimme Taiston kanssa hakanneet jo useamman tuhat runkoa ja koko ajan metsätraktori ajoi niitä tapuleihin. Luovutusmittaus tehtiin tienvarsitapuleissa.

Leimikko oli myyty kahdelle eri ostajalle ikäänkuin puoliksi.

Ensin tuli toisen sahan mittaryhmä paikalle – ja mielestäni he veistelivät vinoa lastua koko savotasta. Sitten tuli toisen sahan ryhmä, jotka juttelivat kuin ihmiselle, tarjosivat kahvit termoksesta jne. Kysyivät: Onko eroa sillä, kummalta puolen tietä tukit ovat? Sanoin eroa olevan. Kysymys: Kummalla puolen on parempilaatuinen puu? Paljastin heille sen ”salaisuuden.” Ja kun mittaus alkoi, he ottivat ylös niitä parempia puita. Ajattelin, että siitäpäs saitte!

Sahatavaran hinta nousi lähes 100 % välillä.   Kyllä siinä vaiheessa Kannatti sahata B ja C.laatujakin myyntiin.