Keskustelut Puukauppa Runkohinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
  • Runkohinnoittelu

    Yritin etsiä juttua asiasta palstalta, mutta ei sattunut silmään. Joten.

    Jos tukin latvaläpimitta on todella nousussa 18-20 cm, niin kuinka tämä runkohinnoittelu silloin toimisi?

    Kenellä ja millaisia kokemuksia runkohinnoittelusta? Tästä on aika ajoin puhetta, mutta miten käytäntö?

  • pikkutukki

    Todennäköisesti runkohinnoittelun hintaa laskettaisiin vastaavasti . Paljonko se olisi on ns. korkeampaa matematiikkaa !

    metsä-masa

    Väli- Suomessa runkohinnan käyttäjät on olleet sahureita. Leimikkot olivat rakenteeltaan lähes yhden puulajin leimikoita ja niissäkin pystykuitua väkän.

    Runkohinta tarjouksen rinnalle olisi hyvä saada myös tavaralaji tarjous vertailemisen avuksi.

    Korotetut latvaläpimitat vaikuttaa kuidun osuutta lisäävästi, jolla luonnollisesti tarjouslaskelmaa tehdessä on erilainen käyttötarkoitus ja jolle muodostuu heikompi hinta, joka alentaa lajin yksikköhintaa.

    Yleensä runkohintakauppoja ei moitittu, ainakaan julkisesti, laadullisesti ne olivatkin keskinkertaista parempia. Silmiinpistävää niissä oli, että runkokäytettiin erikoisen tarkkaan, kuitukasat oli alta 10% :n ja nekin lyhviä kuidun pätkiä.

    Kuusileimikossa lahokuidulla oli aina oma kiinteä polttorangan hinta.

    Timppa

    Kerran on tehty sahan kanssa. Oli hyvä erittäin mäntyleimikko ja tuli hyvä keskihinta puulajihinnoitteluun verrattuna. Sekin ihastutti, että latvatkin oli hakattu tarkkaan. Helposti nimittäin epäilisi, ettei se latvan kuituosuus erityisesti kiinnosta kerätä.

    Potifar

    Kylläpä on porukka ulkona runkohinnoittelusta, vaikka suuntaus tuntuu olevan juuri tähän hinnoittelumenetelmään. Olikohan se Hämeen Sanomat, joka kirjoitti aiheesta oikein pääkirjoituksessaan. Oli se ao. lehti, kun nyt oikein muistelee.

    Kevättä kaikille!

    Metsuri motokuski

    Tuntuu että nuo sahat ovat enenevissä määrin menossa runkohinnoitteluun. Usein ne tekevät tarjouksen runkohinnoista silloin kun leimikko on muutenkin hyvä laatuinen. Sehän antaa silloin aika huokeaan hintaan tukkia kun kuitumäärä jää luonnollisesti pieneksi.

    Tässä käytetään aika hyvin hyväksi sitä pelkoa että myyjä ”suojaa” metsänsä kuidun hakkuulta. Mutta loppujen lopuksi ostaja saa tukin kohtuullisen edullisesti. Meille tekijöille annetaan yhtiön toimesta usein velvoite tai kehoitus päästä mahdollismman kovaan tukkiprosenttiin lähelle 90 %. Jotta leimikko olisi hyvin kannattava ostajalle.

    Myyjälle runkohinnoittelu sopii erinomaisesti vain heikkolaatuisesta leimikosta ja pienikokoisesta (litrakoko) jossa tukkiprosentti uhkaa jäädä pieneksi. Mutta eihän kukaan runkohinnoittelulla sellaista osta.

    Timppa

    Ainakin minun käsitys on se, että näissä kokorunkokaupoissa tukkiprosentti nousee puulajihinnoitteluun verrattuna. Siis tukiksi menee sellaisia lenkoja ja/tai oksaisia tukkeja, jotka muuten päätyisivät kuitupinoon. Muuten ei yleensä päästä noihin 90 %:n tukkiosuuksiin, joista MM kirjoitti. Jos tukin minimikoko nousee yleisesti, niin sahat saanevat kilpailuetua kokorunkohinnoittelulla. Hyvällä tuurilla myyjäkin saattaa saada siitä osansa.

    Rane

    Yksi kauppa on tehty Monosen kanssa niin että mänty oli kokorunko hinnalla ja muut sitten erikseen.
    Sen kaupan hyvyys johtui siitä että Mononen tekee pylvästä joten heillä oli varaa maksaa kunnolla,muut ei päässeet lähellekään.
    Runkohinnoittelu lähinnä poistaa huolen katkonnasta ja jos kaikki olisivat siinä mukana niin tarjousten vertailu olisi helppoa.

    kepa

    Runkohinnottelusta en tiiä mutta melekosia katkontaeroja tuntuu ainakin jälleen kerran firmoilla olevan.
    Syksyllä möin leimikoita sahoille ja yhden myöhäsen talvikaupan sellufirmalle kun yksikköhinnat vastas likipitäen käsäleimikko hintoja.Aika jännä vaan nyt ku niitä on hakattu pois niin sahat on saaneet tukkia enempi mitä itse on arvioinut ja yllättäin sellun käyttäjä ei meinannut saada tukkia millään.Aina oli jotakin vikaa puussa.Toki huonojakin oli mutta niin niitä on nuitten sahojenkin leimikoissa.Kyllä taas opiksi otettiin että hintaero täytyy todellakin olla melko iso että kannattaa päätehakkuita tarjota sellunkeittäjille.

    metsä-masa

    Väli- Suomessa on ollut jo vuosia sahureilla hyvä maine kerätä tukkiosuus tarkasti talteen, runsaalla mitta- ja lajivalikoimalla.

    Minullekin on tätä hyvää on sattunut vuosien saatossa ja sitä onnistuneen valinnan tulosta tuee kyllä kerrottua lähipiiriinkin.

    On myös niitä myyjiä, joilla on pitkäaikaisia asiakassuhteita ja muita siteitä myydä sellufirmoille. Tarjous voi jo paljastaa kuidun hintatason heikonmaksi, tukki voi ollakkin, jopa hyvä,mutta lopputulos vähäisillä tukin pituuksilla onin se yllätys.

    ” Myyjällä valinnan vapaus on myös arvo !!! Sahureilla kun ei yleensä ole muuta palvelua puukaupan jatkoksi. ”

    rööri roope

    Palstalaisille tiedoksi jos ostaja oastaa runkohinnalla ei sen tarvii antaa listaa kuin koko määrästä.Eii katkonnasta se on ostajan asia tekee vaikka hellapuita.
    Ihan oo koo kauppaa runkohinnalla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)