Laitan vähän laskelmia niin ei mene ihan mutu- fiiliksellä. Netti on hieno paikka siitä, että sieltä löytyy hyvin paljon tutkittua tietoa esimerkiksi energiapuun kannattavuudesta. Ja on kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Linkit myös mukana.
1: VTT TIEDOTTEITA 2564 (2010)
Nuorten metsien energiapuun hakkuun tuottavuudet perustuivat keräävällä energiapuukouralla varustetun harvennusharvesterin ajanmenekkimalleihin (Laitila ym. 2004) ja em. mallin tehoajanmenekit muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi kertoimella 1,3.
Laskelmassa hakkuutyön tuottavuus 30 litran keskitilavuudella oli 5,3 m³ käyttötunnissa.
Nuorten metsien energiapuun korjuukustannus tienvarressa, organisointikulut mukaan lukien, oli 23,1 €/m³.
Hakkuun kustannus oli 13,5 €/m³ (71€/h / 5,3m³/h)
pienpuun metsäkuljetuksen 6,1 €/m³.
Organisointikustannusten oletettiin olevan samat (3,51 €/m³)
Kun energiapuusta maksetaan yrittäjälle 20€-24€ alv 0% tien varressa voidaan suoraan päätellä, että yhtälö ei ole toimiva.
kuvan 4 mukaan opastetaan alle 10 sentin (n.30-40dm3) läpimittaiselle puulle tehtäväksi energiapuun korjuu ja alle 7cm (n.20dm3) raivaus. Jos metsän omistajan ja urakoitsijan puolesta myös nuo alle 7cm puut voidaan poistaa samalla laitteella, voidaan urakoinnista saada molemmille kannattava.
Oma johtopäätös on, että urakoitsijan on kyettävä tekemään energiapuun korjuu kannattavasti 1-10cm läpimitaltaan oleville puille. Ensimmäisen julkaisun mukaisesti tehotuntituotoksen pitäisi yltää tuossa skaalassa n.7m3/h saantoon.
Tällöin myös metsänomistaja hyötyy, kun ennakkoraivausta ei tarvita ennen koneen saapumista työmaalle. Säästö metsänomistajalle n.200-500€/ha.
3: Energiapuuharvennusten tuntituotoksia sekä koneyrittäjien kokemuksia energiapuutyömailta hankinnan alkuvaiheessa (2010) Janne Jalkanen.
Kun keskisaannot ovat olleet tähän saakka kuvan 3 mukainen, ei tuohon 7m3/h ole mitenkään ollut mahdollista päästä. Kyseisessä tutkimuksessa myös korostettiin ennakkoraivauksen roolia kannattavuuden osalta. ”Heikommin raivatuilla työmailla jää hakkuun jälki tiheäksi. Jos tehdään motolla siisti jälki pieniä runkoja hakkaamalla, litrakoon putoaminen syö kannattavuutta. Esimerkiksi 30-litraisessa tuotos on 3,7 kuutiota tehotunnissa” (urakoitsija Päijänteen MHY:n työmaalla).
tuo 7 m3 tuotos saattaa tullakin jos puut ovat noin 10 cm mutta kun eivät varmasti aina ole periaatteessa konetta ei kannata tuoda pieniä risuja korjaamaan jo pelkästään polttoaine kustannukset tekevät toiminnasta tappiollista
Korjuu on kallista pienilmp:lla puilla. Energiapuun kantohinta on olematon tai muutaman euron kuutiolta. Sillä kokorankapuun korjuulla on vaikutusta jäävän puuston kasvuun. Ensiharvennusmetsissä kasvun taantuma on suurin viljavimmilla mailla, jos hakkuutähteet poistetaan. Erään tutkimuksen mukaan kuusikoissa seur. 10 vuoden kasvutaantuma oli keskimäärin 12 % , 17 m³/ha. Männiköissä 7 %, 5 m³/ha. (Kasvu ei elpynyt 10 vuoden jälkeenkään, kestosta ei tarkempaa tietoa). Energiapuuhakkuut tehdään yleensä pienempikokoiseen puustoon mutta oma vaikutuksensa sielläkin on, jos ei jää hakkuutähdettä joka lisää maaperän mineralisaatiota ja jonkin verran ravinteitakin. Tosin voi olla parempi, että ryteiköt edes harvennetaan jotta arvokkaimmat taimet ei tukehdu.
Risumetsien korjuunkin saanee kannattavammaksi jos ketju jatkuu lämpölaitoksille asti. Irtomotissa koivua on energiaa esim. 15 %.n kosteudessa n. 1000 kWh. Kiinnossa yli 2 Mwh.
Noin 40 € / kiinto energiasisällön arvo lämpölaitoksella.
Ainakin toistaiseksi saa vielä Kemeratuen nmh:oon energiapuuharvennuksille. Jos sen saa urakoitsija eikä mo, muuttuu se tienvarsihintakin.
Käsitykseni oli taannoinen koivujen kaato maahan lahoamaan että menetelmä on huono. Verottaako oman lajin lahoaminen saman lajin kasvustoa. Koivikoita toistuvasti jätettiin lahoamaan entisten päälle. Tuumin silloin että ei tuosta hyvää seuraa. En tiedä kuinka on menestynyt puu sisältä, vähän koivut kallistelee ja on kiemuroita mutta jotain kasvaa. Mieluummin kasvaisi kuusta kun sitä on ilmestynyt ja koivuja kuivunut pystyyn. Isän nyt katselin jokunen mänty on kasvanut mutta 30 senttiä latvasta puuttuu. Mikäli kokemukseni pitää paikkaansa niin koivun pitäisi kasvaa aina siemenestä eikä versosta. Versokasvaneessa koivussa on sisällä runsaasti tumman ruskeaa puuta. Vanerin tekoa haittaavaa kasvua. Eikä okein puusepän tavaraksi saa kuin lyhyitä palikoita. Polttopuuna ei haittaa. Taitaisi auttaa kun antaisi metsän kasvaa luonnostaan niin tiheänä 6-7 metriseksi että peurat ei mahtuisi liikkumaan ,saisi niille tehtyä ainakin kiusaa. Minulla on kuusikko joka on istutettu merin ruudulla ja kuuset on 15m pitkiä nyt. Entinen omistaja sairastui ja oli kotona sairaana 15 vuotta. Nyt pitää metsä siivota.
Puuki. Mistä repäisit nuo energiasisällöt esim 15 %:lle koivulle? Tarkoitatko irtomotilla ns heittomottia vai pinomottia. Irtomotteja ovat molemmat ollet tähän asti.
Puuki:”Risumetsien korjuunkin saanee kannattavammaksi jos ketju jatkuu lämpölaitoksille asti. Irtomotissa koivua on energiaa esim. 15 %.n kosteudessa n. 1000 kWh. Kiinnossa yli 2 Mwh.”
-Kannattaa siis ostaa vain kiintoja, ei lainkaan irtomotteja !
Tuossa aikaisemassa kommentissani toin esille että:
”urakoitsijan on kyettävä tekemään energiapuun korjuu kannattavasti 1-10cm läpimitaltaan oleville puille. Ensimmäisen julkaisun mukaisesti tehotuntituotoksen pitäisi yltää tuossa skaalassa n.7m3/h saantoon.”
Koneyrittäjät lehdessä (10/2019 julk. 19.12.2019) LUKEn tutkimuksen mukaan laitteella pääsee tuohon 7 m³/h saantoon jo alle 10l puulla. Tästä voisi jo päätellä että kyllä pienenkin puun pystyy korjaamaan kannattavasti. 5 cm läpimittaisella puulla päästään jo noin 10m³ saantoon.
Ravinteiden jättäminen maastoon on myös mahdollista kokopuun korjuussakin. Vaihtoehtona voisi olla punnitseminen suoraan kaadon yhteydessä, jonka jälkeen kasat kuivaisivat metsässä. Puiden ajo tien penkalle voitaisiin viivästyttää jonkin verran.
5 litran runkoja on tehtävä mottiin 200 kpl ja 10 litraisia sata. Haluaisin nähdä livenä sen hemmon ,joka keräilee risuja 7 motin tuntituotokseen 700 – 1400 rungon välillä /tunti. Useimmilla tahtoo moiseen mennä koko päivä.
Ei ihan aina kannata uskoa suoraan kaikkea ,mitä lehdissä lukee. Tulokset on tehty olosuhteissa ,jotka eivät vastaa arkitodellisuutta. Siitä arjesta se tulos on kuitenkin tehtävä. Tuo risuroinakin olisi saatava tuoreena polttoon ,koska kuivuttuaan risut murenevat jo varastolla ennen päätymistä hakkurin kitaan. Kunnon haketta syntyy vasta järeämmästä rankapuusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.