Risupeto erikoistehtävä. 190e ha. Ha meni aikaa 5t Palkkaa tuntia kohden 38e noin helppo kohde . Metsässä aika tuplaantuu. Ei taida löytyä innokkaita kaivurikuskeja ohjaamaan risupetoa.
Jokainen täällä on varmasti sitä mieltä, että oikein ajoitettu ennakkoraivaus on oikea tapa hoitaa metsää. Risupeto onkin suunniteltu harvennusrästeille, joita ei ole hoidettu ajoissa. Suomessa oli vuonna 2017 nuorten metsien ensiharvennusrästejä n. 800 000 hehtaaria ja taimikonhoitorästejä saman verran (lähde: Korhonen 2018). Risupeto on suunniteltu toimimaan juuri sellaisessa pusikossa, jonne muiden ei tee mieli mennä.
Juuri sellainen maasto kuin metsänkasvattaja mainitsi, ei tarvitse enää lisäravinteita. Yleensä puuston kertymä on 50-150 m3 hehtaarilta. Siellä puiden kaataminen metsurityönä on jo hankalaa.
Suomessa vähemmän urakoidaan kaivinkonekalustolla metsässä, vaikka sen käyttötuntikustannus on noin 20€/h halvempi kuin moton. Polttoainetta kuluu noin 10l/h molemmin puolin. Ulottuma on sama 10m ja ajoleveys alle 4m kuin motollakin.
Uusi ja hyväkin idea tuossa risupedossa on jatkuvasyöttöisyys.Kehitettävää näyttäisi olevan katkaisussa,ilmeisesti kouraa pidetään vinossa jotta taivutuksessa olevat risut katkeaa helpommin ja nopeammin?
Tuote pitäisi kehitellä valmiiksi ennen kuin sitä ruvetaan myymään.
Happi loppuu nopeasti noissa hommissa. Kokeiltu muutama vuosi ison valmistajan tuotteella , mutta ei tullut lasta eikä paskaa . Sulattoon päätyi sekiun värkki kahden eri yrittäjän todettua , että ei kannata ei. Sopivia kohteita on niukasti ja käyttöalue sitä suppeampi , mitä pienempi on käsiteltävän puun maksimikoko. Ei muuten mene kauaa , kun laite alkaa purkautua itsestään , kun varpujen käsittelyssä joutuu tekemään tajuttoman määrän toistuvia liikkeitä saaliiksi saatua kuutiota kohden. Rispaantuu paljon normaalia motokouraa nopeammin.
…ja telavehkeellä metsään. Ei ikinä ! Kannattaa käydä oikeasti tutustumassa , miten vehje liikkuu lumessa ja mäkisessä maastossa , että ei tule ikäviä yllätyksiä . Jos avuttomuuden toteaa vasta , kun vehje on hankittu , on myöhäistä perääntyä.
Vaikka uusia ideoita ei pitäisi suoralta kädeltä tyrmätä niin Suorittavan kritiikissä on asiaa.
Kajaanissa oli useamman motoketjun yrittäjä joka urakoi UPM:lle.UPM ostatti urakoitsijalla ensin yhden sätkäkoneen (risutukki) ja sitten toisen.Ja firmahan meni nurin.Oli kai siinä muutakin mutta nämä toimimattomat tai tienaamattomat investoinnit olivat se viimeinen niitti.
Niitti tulee siitä, että liian kallis ketju rakennetaan saaliiseen nähden. Ja todellakin haaveilu metsien tureikoissa tienaamisesta telakaivinkone alustana..Hoh hoijaa.
Kaipa tuo härveli soveltuu niihin paikkoihin, mihin sitä on ajateltukin. Työmaiden organisointi ja sijannit on tietysti sellainen, mikä pissii koko alalla, eli koneet viettävät ihan liikaa aikaa lavetilla.
Sanon nyt tässäkin kohtaa, että mun mielestä pitäisi kehittää koneita siihen suuntaan, että niissä olisi enemmän kouria, ei nyt ehkä ihan yhtä monta kuin hämähäkissä, mutta melkein. Se, mihin konekuski jollakin lailla tarvitsee sitä älyään, on se, että se katkaisee oikean puun oikeasta kohdasta. Kaikki toimet sen jälkeen joutaisivat etenemään automaatilla, eli kourassa olevan puun karsinta, katkonta ja sijoittaminen kyytiin tai ketoon. Tällä aikaa kuljettaja voisi jo etsiä ja katkoa seuraavaa puuta, ja sitä seuraavaa.
Kaikenkaikkiaan pitää muistaa, että sellaisia leimikoita on kuitenkin kohtalaisen paljon, joissa tukkisaannosta saatava taloudellinen hyöty ei korvaa sitä aikaa tai työmäärää, joka älyllisen katkonnan tekemiseen kuluu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.