Videon mukaisissa pusikoissa, jotka pannaan aukoksi, paras ja ainoa tehokas kone on vesakkomurskain, joita on useitakin erilaisia versioita esiteltynä ainakin videoilta. Sellaisen kuljettaminen ei varmasti oikean konehenkilön moraalia koittelisi, kun tehoissa löytyy. Ajetaan vaan ja kone kirjaimellisesti murskaa kaiken, mihin vain sen terät pystyvät.
Risukoiden harvennus ei ole kovin kannattavaa koskaan, mutta kun niitä kuitenkin on paljon , niin jotenkin käsittelemällä niistä on mahdollista saada osasta vielä joskus kunnollista metsää. Siksi on hyvä että erilaisia koneketjuja on kehitetty. Koneen pitäisi olla kokonaiskustannuksiltaan kohtuullisen edullinen ja samalla tarpeeksi tuottava. E-puun hinta voi ehkä nousta tulevaisuudessa, riippuu paljon siitäkin ja lainsäädännöstä kannattaako hoitamattomia pusikoita laittaa kuntoon.
Motolla ei kannata heilua risukoissa eikä taimikoissa varsinkaan. Sitäkin on tutkittu ja havaittu koneellisen taimikonhoidon olevan taloudellisesti mahdollista vain , kun käytössä on riittävän edullinen ja toimiva kone. Kitkevä varhaisperkuu isolla koneella on mahdollista saada toimivaksi mutta vain jos sen käytöllä päästään ilman vars. taimikonhoitoa.
Risukoiden raivaus ei todellakaan ole halpaa lystiä. Jälleen tänään oli Keskisuomalaisessa muistutus siitä , että taimikonhoidon viiveet aiheuttavat 10-15% työmäärän lisääntymisen vuodessa.”Normaali”10 vuoden viivästyminen jo yli kaksinkertaistaa työkustannukset ja tästä laiminlyönnistä jostakin ihmeen syystä vielä palkitaan.On aika irvokasta , kun mo leveilee näissä tilanteissa saamillaan kemeratuilla ja toiset laittavat tappiota tehden asioita kuntoon.Asiat on tehty oikeassa järjestyksessä , jos tekijät saavat täyden korvauksen työstä ja isännälle laitetaan lasku , jos kemera ei riitä. Näinkin jossakin on menetelty , mutta paskaa on alkanut välittömästi satamaan niskaan niille , jotka perustellun laskun ovat esittäneet.
On laskettu , että kattavalla oikea-aikaisella taimikoiden käsittelyllä voitaisiin lisätä kantorahatuloja kahdella miljardilla eurolla sadan vuoden kiertoajan aikana. Tämä vaatisi vain 600 milj. euron lisäpanostuksen taimikoiden hoitoon. Nettoa jäisi 1,4 miljardia. Haastetta tulee riittämään. Esim.Keski-Suomen metsien taimikoista vain puolet on hoidettu kutakuinkin ajallaan.
Onhan se tilanne muuttunut kuitenkin , kun varhaishoito tuli mukaan kemeraan 4 vuotta sitten. Kemera kattaa vain osan kustannuksista eikä sillä yksistään laiteta kuntoon taimikoita. Ne on nykyään verotettavaa tuloa ja nettona 112 €/ha ja 161 €/ha . Alueesta riippuen tarpeellisista taimikonhoidoista jää tekemättä ehkä keskimäärin puolet , koko maassa voi jäädä enemmänkin. Oman osansa saisi tehdä metsäteollisuuskin ja laittaa porkkanaa kuitupuun kasvatukseen, koska korjaa suurimman hyödynkin. Ei se erään firman lupaama yksi satanen /ha riittävän ison kaupan kylkiäisenä vielä paljon auta, kun firmojen th-taksatkin on nousseet aika paljon.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.