Tai sitten ennen kun karjaa laidunnettiin metsälaitumilla, oli ravinteiden kierto erilainen kuin nykyään. Jos metsästä kerätään hakkuutähteet harvennuksilta, kasvu heikkenee seuraavaan harvennukseen mennessä . Männiköissä ei niinkään mutta kuusikoissa selvästi. 2 kertaa harvennetuissa kuusikoissa kasvu väheni yli 1 k-m³/v 15 vuoden ajan. Kun ensiharvennettuun männikköön lisättiin 2-kertainen määrä hakkuutähdettä, niin sen kasvu lisääntyi 9 %.
Ei ole ihan turha hokema. Lannoitusvaikutuksen lisäksi hakkuutähteet lisää maaperän hajotustoimintaa ja ravinteet liukenee paremmin puille käyttökelpoiseen muotoon.
sellaiset maapohjat joka videon mukaista risua kasvaa ei lisäravinteita tarvitse enempää ja eihän se turhaa työtä ole metsurille kaataa risukot pois jos on vaikka taimet nousemassa taikka tarkoitus istuttaa uudet ja kartuttaahan se metsurin palkkakin yhteiskuntaa
Puuki: ”Jos metsästä kerätään hakkuutähteet harvennuksilta, kasvu heikkenee seuraavaan harvennukseen mennessä . Männiköissä ei niinkään mutta kuusikoissa selvästi. 2 kertaa harvennetuissa kuusikoissa kasvu väheni yli 1 k-m³/v 15 vuoden ajan. Kun ensiharvennettuun männikköön lisättiin 2-kertainen määrä hakkuutähdettä, niin sen kasvu lisääntyi 9 %.
Tuon tutkimustulos pitää sinällään varmaankin paikkansa, mutta onko sillä mitään yhtymäkohtaa käytännön elämän kanssa? Tuskin harvennuskuusikoista kukaan on hakkuutähteitä pois korjannut, tai männikköön niitä lisää ajanut. Entä koivikot? Energiapuu korjataan pääsääntöisesti männiköistä ja koivikoista, hyvin harvoin kuusikoista.
Lanta on kallista ostaa ja levittää. Ainahan siinä rusujen keräyksessä ravinteita poistuu ja mieluummin jätän ne metsään. Tuntuisi hullulta kerätä hakkuutähdettä kun metsään kannetaan ostettua lantaa. Sitä kuinka suuri vaikutus keruulla kasvuun on en arvuttele. Jo pienikin riski, että kasvu heikkenisi saa tekemään päätöksen jättää risupuun lannaksi.
On sillä(kin) tutkimuksella yhtymäkohtia käytännön kanssa, ei niitä tutkimuksia laboratoriossa tai paperilla ole tehty. Ei esim. suositella hakkuutähteiden keruuta ohutkunttaisista männiköistä ravinnehävikin takia. Eikä 2:a kertaa peräkkäin hakkuutähteiden keruuta samalla alueella. Samoin voi arvioida kuinka vaikuttaa tulevaan kasvuun hakkuutähteiden kerääminen ajouralle motolla harvennettaessa. Kuusikon eh:ssakin puiden epätasainen kasvunopeus korostuu entisestään, kun ajourien välit jää yleensä tiheämmiksi kuin ajourien reuna- alueet. Koivikoissa lehdettömään aikaan tehdyt harvennukset vaikuttaa vähemmän mutta on niilläkin hakkuutähteillä jotain vaikutusta maaperän toimintaan j a ravinnekiertoon.
Joku kertoi kerran tälläkin palstalla ajelleensa hakkuutähteitä muun ajotarpeen ohessa avohakkuualueelta harvennukselle. Halpaa ja hyvää lannoitusta se semmonen on.
Kotisivuilla erinomainen presentaatio koneesta. Ehkä paras kirjallinen kuvaus koskaan. Saisi mainostoimistot ja myyntiorganisaatiot käydä tavailemassa ja opettelemassa.
Se, että metsuri kaataa risukkoa maahan, on turhaan maksettua työtä. On aivan eri asia, jos kaadetut puut otetaan talteen ja käytetään kansantulon kartuttamiseen tuottamaan energiaa.
Tolopaiselle. Taimikonhoidolla on ihan toinen tarkoitus, kun kerätä risuja talteen.
Luulisi luonnon monimuotoisuuden tykkäävän, jos humusta on sekä vanhaa, että uutta. Puolustelen itseäni tällä, kun en jaksa aina korjata kuusikoiden latvoja raiskaavia koivujakaan pois polttopuuksi. Sinne jäävät. Onkohan se niin, että puun kasvu on tunnoton humuksen paksuudelle heti siit’edes, kun sitä on tarpeeksi?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.