Katson kokonaisuutta eikä tuolla rautamäärällä mitään etua saavuteta, jatkuva syöttökään ei toimi mitenkään nopeasti, kun häkkyrä on kömpelö. Minulla on klapikoneessa giljotiini ja 20cm puu katkeaa kuin tulitikku ja paljon nopeammin kuin millään sahaavalla terällä ja lisäksi pienellä energiamäärällä.
Kaikkien ölypäästöjen vähentäminen, missä se voidaan tehdä ilma kustannuksia on tietenkin ykkösasia.
Toloppahan tuon olisi paremmaksi rakentanut mutta kun ei kerkiä tuolta klapin teolta. Mamma tykkää lämmitellä klapeilla hyvin ja silloin äijä pysyy hellan luukun vieressä ja tuuppaa klapia pesään.
Klapinteossa ei kauan mene parissa tunnissa tekee talven takkapuut. Aika paljon helpompaa kuin niitä viikkokausia tilhillä jyystää. TMK on jo tehnyt paremmat koneet energiapuun korjuuseen ei tarvitse vaivautua keksimään..
Giljotiinikone on melko onneton keksintö, jos sitä vertaa viiltävään koneeseen, joka syöttää itse rangan sisään. Mielellään pienempää puuta, jolloin rangansyöttö käy helpommon, jos kyse on riu`uista, niin hihnalle voi heitellä useammankin samaan aikaan.
Joku oli kuullut sanottavan, että ”rautaa ja hitsauskonetta ei kannattaisi Porin pohjoispuolelle viedä”. Todella väärässä oli sen sanoja, kun esim. Vieremällä on tehty hyviä metsäkoneita jo pitkään ja samoin Meri-suokoneita Vuokatissa. Vientiin menee suurin osa noiden tuotannosta ja hyvin kelpaa.
Raivauksen ja energiapuuhakkuun eroista : taimikon raivaukset ajoissa johtaa nopeampaan puuston kehitykseen ja norm.hakkuulle pääsemiseen kuin pusikoituneissa energiapuukohteissa. Siis 2 ihan erilaista tilannetta. Jos jää isot ajourat & puut on pienikokoisia ja energiapuuharvennus vähentää kuitenkin tulevaa kasvua, niin kokonaistulos on hyvin tod. näk. parempi, kun taimikonhoidot on tehty ajallaan ja riittävän voimakkaana.
Tukkipuun saaminen myöhästyy huonolla taimikonhoidolla , ja se on kuitenkin yksityisen mo:n päätavoite metsän kasvatuksessa, ei energiapuun ja kuitupuun tuotanto. Se on helposti vähintään 10 vuoden viive, jos th:n sijaan kasvatetaan energiapuuta ensin (riippuu myös mm.kasvupaikasta) . Jos lisäksi kasvutappio on esim. 15-20 % ajourien teon ja raivauspuuston poiston takia , niin se e-puusta aikaisemmin saatu tulo ei riitä korvaamaan tukkipuusta saadun tulon viivästymistä ja pienentymistä.
Esimerkki : OMt-kuusikko E-S, energiapuuharvennus; ajouravaikutus n. 2 m ( 4m ajourat) = > ajourilta saamatta jäävät tukkipuut/10 vuoden päästä 90 kpl , kasvutappio ( vs hoidettu taimikko) n. 15% x 10 v = 2 mˆ3/v x 10 = 20 mˆ3 . Yhteensä : n. 1200 € + 680 € = 1880 € . Eli jos energiapuutulo olisi 1000 €/ha , niin 4 %:n korolla laskettuna se olisi 10 vuoden päästä (kun harvennushakkuu tehdään th-kohteella) 1480 €.
Th kulu olisi 525 € /ha 20 vuotta sen teosta. (400 € +kemeratuki, 4% korko). Eli lopputulos ; 1880 – 525 = n. 1355 € , ja ep-hakkuu 1480 €.
Korj : kasvulisä ei ole kuin n. 20 mottia jos harvennushakkuu tehdään jo 10 vuoden päästä eikä esim. 15 vuoden päästä. Eli ei juuri eroa noilla spekseillä laskettuna. Edellyttää erittäin hyvää e-puun kantohintaa tuo 1000 € /ha tulo. Ei taitaisi toteutua juuri milloinkaan ? Silloin kasvuerokin olisi suurempi th-kohteen hyväksi, jos pusikkoa on paljon.
Tuossa pitäsi siis olla n. 100 mottia/ha energiapuuta jos tienvarressa hinta 34 €.
Ostopalstassa tietysti tulee joku kuvio sillisalaattia=riukuuntunut raippa/vesakko eh. Hoitaahan se pitää, ja jos ei itse pysty, energiasavotta ammattitaitoisesti toteutettuna yrittäjillä on toinen konsti. Kolmas on raju raivaus ja eh-hakkuu.
Kasvutappio tulee 2. varsin. harvennushakkuuseen mennessä norm. tilanteessa. Se jälkeen ajouravaikutusta ei ole. Päätehakkuussa tulee puuta vähemmän tai sitten se tehdään myöhemmin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään