jpjulku:
Risupetoa sopisi tosiaan myös Eucan korjaamiseen, mahdollisuudet siihen ovat olemassa. Suomessa on hoitamattomia nuoria metsiä n.800 000ha, joihin laite on pääasiassa suunniteltu. Tämän lisäksi tietenkin teiden ja peltojen reunat. Yhdellä laitteella kykenee hoitamaan n. 1ha vuorossa tai ojanpenkkaa keskimäärin 150m/tunti, joten muutamalle koneelle olisi varmasti kysyntää. Isäntälinjalle laitetta ei ole suunniteltu eikä tosiaan järkeä edes hankkia.
Jean S:
kiitos hyvistä ja perustelluista kommenteista viestiketjussa. Tuo useamman kouran laite on mielenkiintoinen ja siihen varmasti sopisi risupeto keulaan. CINTOC on kolme sellaista rakentanut, alustakone ilmeisesti tehty Porissa…? Mielenkiintoista nähdä millaista tulosta tekevät. Giljotiini kourassa tuo kasalle viesti on tosiaan yksi aikaa vievistä vaiheista. Näissä kourissa katkaisuleveys kapenee sitä enemmän mitä kourassa on puita koska erillistä kuormatilaa ei ole. Risupedossa on erillinen välivarasto joten katkaisu toimii 30cm asti vaikka kourassa olisi puita. Risupedolla puiden kasalle vientiin aikaa kului noin 13% kokonaisajasta.
Suorittava porras:
Timberjack 730 suoritti aikanaan testeissä tuloksia: 5cm -> n2m³/h joten siihen verrattuna tuotos moninkertainen. Kyllä alle 8 cm runkoja pystytään kannattavasti keräämään, tuolla viestiketjussa on tulokset siitä.
Nimenomaan kysymyshän on siitä, että metsän hoitotoimenpiteet on jäänyt tekemättä. Ennen sitä pärjää mainiosti raivausahalla. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole koska hoitorästejä on yhteensä n. 1,5milj ha joista puolet nuoren metsän hoidosta ja puolet taimikon hoidosta.
Huomiona nostaisin lisäksi sen, että koneen kehittäjät ovat juuri niitä urakoitsijoita, joiden tarpeesta laite on syntynyt. Ennen tätä, urakointia oli tehty sekä giljotiinillä että muilla eri kourilla. Proto mallilla on nyt tuo 5000h ”sulattomoraja” ylitetty jo aikaa sitten eikä loppua vielä näy.
Miksi giljotiinin pitäisi vuodessa maksaa itsensä, ajattelin tehdä 1000€ poiston vuodessa. Hiukan yläkanttiin tuo kuljetuskustsnnus. Jos menisi vaikka 300l löpöä sen nettokulut on 150€.
Edelleenkin haluaisin nähdä sen kaverin ,joka keräilee ja kasaa 600-1400 runkoa rentoja riukuja tunnissa ,jotta 7m3 :n tuntituotos saavutetaan. Ihan mitä tahaansa soopaa on turha syöttää. Ne riuut eivät kasva läheskään aina vierivieressä ja otettavissa nippuun yhdellä kouran avauksella. Yleensä ne ovat sen verran erillään ,että kita on avattava jokaiselle erikseen. Siihen kahteenkin mottiin saa avata kouran risuilla jo 400 kertaa ja tämän päälle vielä siirtely kasoihin ja liikkuminen työpisteeltä toiselle .
Täytyykö olla tollo, jotta saa hommat kannattavaksi? ”Hiukan yläkanttiin tuo kuljetuskustsnnus. Jos menisi vaikka 300l löpöä sen nettokulut on 150€.”
Joku muu voisi kuvitella, että ajohommissa kuluu muutakin kuin polttoainetta tai että tienaa helposti etelänmatkan, kun tulot ovat bruttona, menot ovat nettona ja ass-kauppa tarjoaa bensat.
Ei toistaiseksi kulunut. Kun traktorille ei tapahtunut mitään eikä perävaunulle molemmat on täysin poistettuja. Pitänee ens vuonna vaihtaa öljyt ja suodatin maksaa netto 10€.
Maataloustraktori + kuormain kaatopäällä; sen kustannus ei ole välttämättä 60 €/h . Omatoimisen työn työkustannukset on pienemmät kuin vieraalla teetettynä olisi. Ja kiinteät kulutkin jää yleensä melko pieniksi, koska tr -metsäkäyttöosuus voi olla vain pieni osa sen vuosikuluista.
Motoissa olevat kaatopäät varmaan kestää yl. pidempään kuin giljotiinikourat, mutta on hankintahintakin ihan eri luokkaa. Kevyemmän käytön takia voi kuitenkin esim. puomisto kestää paremmin kuin päätehakkuupuita puitaessa. Myynnissä olevissa + 15 000 h ajetuissa motoissa on useimmiten vaihdettu kaatopääkin ja melko usein hitsailtu puomiakin sieltä täältä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään