Yhtiöiden mailla taimikot perataan aina reippaalla kädellä ja pääosin ajallaan. Sieltä voi ottaa mallia. Energiakin tulee aikanaan tarkasti talteen ilman ylimääräisiä työvaiheita ja härpäkkeitä . Kotimaisen energian käyttö kasvaakin pääosin lisääntyvän kuitupuun käytön myötä ja sivuvirtojen ja jäteliemien käytöstä energiaksi. Risujen kanssa puuhastellan vain keräämällä hakkuutähteet talteen sopivalla hollilla olevilta avohakkuualoilta. Pystyrisujen kanssa pelaaminen on ajan ja resurssien haaskausta.
Tuo energiapuun korjuu on tietenkin ihan järkevää hommaa, kun tavara on oikein hinnoiteltu. Myös sen korjuu, työnä on ihan mielekästä työtä, mutta se on kuitenkin aika pienten runkojen käsittelyä, eli niitä on tehtävä lukuisia ennenkuin edes jonkin verran alkaa tulla työpalkkaa.
Siinä se onkin vaikea rasti, kun puut pitäisi saada kaatumaan kasoihin ja kasoiksi. Te muut tietenkin rahahenkilöinä teetätte ja teette koneilla koko homman.
Onhan se kiva, jos halvalla traktorilla saa puut kaadettua ja kasattua, mutta se ei suinkaan ole se tärkein juttu. Tärkeintä on koneen tuottavuus. Sitä olisi ensin selvitettävä konekustannus. Siitä pitäisi selvitä, paljonko koneen on tienattava vuodessa, kuukaudessa, päivässä ja tunnissa, että sen kustannukset tulevat katettua. Sen päälle tulevat tuntikustannukset, käyttökustannukset ja huolto ja lopuksi vielä palkkakustannukset. Jos puunmyyjä vielä naukuu kantohintaa, niin selviää monelle koneurakoitsijalle, että pitäisi tehdä itse parikymmentä tuntia joka ikinen päivä, eikä siltikään voisi laskea itselle palkkaa kuin joka toiselle tunnille.
Kun nämä räknätään yhteen, alkaa jotenkin muodostua
Jos omistan tarktorin ja ajan sillä 200 kiintoa energiapuuta vuodessa, jotka katkon kuormaajassa olevalla giljotiinilla, kustannus on lähes sama kuin en ajaisi niitä puita. Jos menee löpöä vuodessa 100l enemmän, se on kuitenkin ostettuna farmarisäiliössä. Se giljotiini kerran ostettuna kestää yhtä kauan kuin mieskin yksityiskäytössä. Joskus näkee noita yhdistettynä kaivinkoneeseen teollisuuskäytössä hiekkaisen käytetyn puutavaran pienimiseen, ei haittaa hiekka eikä naulat.
Tunnen useita isäntiä ,jotka hankkivat energiakouran Tolopaisen esittämien argumenttien perustella siistiäkseen laitteella pellon ja tien reunoja. Innokkaimmat kuvittelivat voivansa korvata raivaussahatyön taimikoiden hoitamisessa samalla vehkeellä. Kummasti vain kävi niin ,että jälkeä ei alkanut syntyä millään sektorilla. Taimikot jäivät hoitamatta ja risukot peltojen reunoilla ja tiealueilla jatkoivat kasvuaan. Nyt ko paikkoja siistitään motolla ainespuusavottana ja taimikoissa soi raivaussaha.
Teoria ei ole läheskään sama asia ,kun käytäntö. Maatilakalustolla työ on tuskastuttavan hidasta ,vaikka tavaran saa kerättyä suoraan kärryyn. Ammattivehkeet ovat puolestaan osoittautuneet herkästi kuluviksi ja huoltoa vaativiksi vehkeiksi. Motojen puomisto on ratkeillut energiahommissa normaalihakkuuta enemmän ja energiakouraa on joutunut hitsailemaan vähän väliä. Vertailun vuoksi 10 000 tuntia käytettyä motokouraa ei ole hitsattu kertaakaan , mutta energiapuukouran on joutunut kiikuttamaan loppuunkuluneena sulattoon alle 5000 käyttötunnin jälkeen.
Aika voimakasta näyttää riskuoiden keruu Satakunnassa nyt olevan. Suorittava höpäjää taas jostain omista uskomusfantasioistaan mutta kun katselee Kumeko Forestin kymmenen ha:n lanssia joka on puuta täynnä laidasta laitaan niin ei se aivan kuollutta ole e-puun korjuukaan. Tosin nytkin Nakkilassa aivan normaaliponssen ja normaaliajokoneen voimin. Ja silti uutta kauppaa ollaan halukkaita kokoajan tekemään. Onhan itelläkin sähköpostissa hyväksymistä vaille olevat tarjoukset nyt. Toki saatan vielä ottaa ”omalta” sopimuskumppanilta vertailutarjouksen mutta pahasti pelkään ettei pärjää alkuunkaan. Kun nuo tekevät tosi asiallisilla hinnoilla kauppaa. Ja mitä ennakkoraivuuseen tulee on ehtona vain että tarvittavilta alueilta peritään hakkuun tilityksestä miinusta VAIN 200 euroa/ha jos on tukkoisia kohtia. Minulla oli yksi ala merkattu tällaiseksi jota en edes tarjontaan ollut pyytänytkään mukaan. Mutta aion kyllä siihenkin kuusikkoon tehdä näkemäraivauksen itse.
Naapurilla on… kiljotiini näpistelijä ”tehokkaan” maatilakuormaimen päässä. Alla nelikkoValtra. Tällä on sentään metsäkoppi ja kääntyvä jakkara, mutta monella muulla ei. Polvillaan könöttävät penkillä, hartiat kumarassa tiiraavat räystään alta… Yhteistä kaikille on onnettoman hidas toiminta työskentelyssä. Ostettuja on ne risusaaliit.
Hyvä, kun muistutit siitäkin. Pari muutakin merkkiä on tiedossa ja lisälaitegiljotiinit tämän päälle.
Liikkeiden runsas toistomäärä saantoon nähden kuluttaa niveliä vauhdilla. Kaikkia vääntö ja puristusrasituksiakaan ei välttämättä ole otettu laitteiden suunnittelussa huomioon. Sylintereitä rikkoontui kohtuuttoman nopeaan tahtiin.
Jos käännyt tuolissasi 45 astetta pystytkö kääntymaan niin että hartiolinja on kääntyneenä 90 astetta alkupetaäisesta istumissuunnasta eli mikään ongelma ri ole käyttää kuormasjaa ilman kääntyvää istuinta. Jos ei ole aivan kanki Kaikkonen. Minullakin on kääntyvä istuin mutta en viitsi sitä käännellä turhan takia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään