”…avata koura kun haluttu paikka on saavutettu. Käsittääkseni varsin helppo homma nykytekniikalla.”
Näin voisi äkkinäinen luulla.”Kukkakimput” ovat kuitenkin erilaisia,kuormatila on kallellaan milloin minnekin maastosta riippuen,kuorman koko muuttuu ja kukkakimput pitäisi sijoittaa aina koloon eikä kukkulalle.Asetellakin pitäisi välillä.Puhumattakaan siitä ettei jääviin puihin saa tulla pilkkoja.
Tätä kuormaimen liikkeiden automatisointia kehitellään koko ajan mutta kyseessä ei ole mikään ”helppo homma”.
Keskiverto raivuuhinnalla 300€/ha +alv. lasku on sen 30k€ ja pitää tietysti maksaa sillä samalla rahalla millä metsä on ostettu. Kannattaa huomioida kauppahinnassa jos omatoiminen työ ei kiinnosta…
Raivuujätteellä on lannoitusarvoa ja ei tule ajouria eikä korjuuvaurioita. Viimeistään 10v. kuluttua onkin sitten yhtenäinen 100ha pystykauppakelpoinen leimikko myynnissä…
No voidaan olla aika varmoja siitä, että hytin päällä on pienin todennäköisyys olla kouraa haittaavia esteitä. Lisäksi voidaan toki käyttää laserkeilainta joka havainnoi esteet.
Kukkakimput ovat kai vain toisesta päästä (latva) erilaisia.
Kuorman osalta ongelma tulee vasta kuormatilan täyttyessä. Jos haketetaan tai paketoidaan heti, tätäkään ongelmaa ei ole.
Oksapuun kommentti muuten herätti ajattelemaan. Sekä typpilannoitus että raivaus molemmat maksavat käytännössä 350 euroa / ha. Kummallakahan olisi parempi lannoitusvaikutus?
Niin onhan se aika ihmeellistä olettaa, että giljotiinilla ei saisi rankapuita poikki. Ja se on aika halpa lisävaruste pitkäpuomiseen isoon kuormaajaan. Jos on metsäkärry ja siinä 10m ulottuva kuormaaja tien-ja ojanvarsien raivaus onnistuu helposti ja rangat saa samalla kyytiin.
oksapuu: ”Viimeistään 10v. kuluttua onkin sitten yhtenäinen 100ha pystykauppakelpoinen leimikko myynnissä…”
Toki pitää huomioida, että energiapuuharvennuksen jälkeen on tarjolla jo 2. harvennus, mutta raivausvaihtoehdossa ensiharvennus. Niissä on pystykaupassa olennainen ero.
Sehän riippuu ihan siitä millä hinnalla leimikon myy. Jos myy kesällä ja vieressä on päätehakkuu, aika helposti irtoaa enskasta kakkosharvennuksen hinta.
Ei voi olla kovin kallis yhdistelmä, jotta energiapuun korjuu olisi mahdollista pidemmällä aikavälillä. Giljotiinikouravehkeen hankintahinta ja ylläpitokin tulee halvemmaksi kuin ketjusahalla toimivan motokouran.
Hintamuutos tietysti vaikuttaa siihen, että jossain kannattaa nykyään energiapuuta korjata paremmin kuin jossain muualla ja aiemmin varsinkin. Rangan hinnan oletettiin n. parikymmentä vuotta sitten nousevan kohtuullisen hyväksi, kun suositeltiin taimikkoihin jätettäväksi 2 X määrä taimia norm. tieheyteen verrattuna. Mutta toisinhan se meni, kun metsäteollisuus vaati kuitupuun ja energiapuun erottamista eri puutavaralajeiksi puun koon mukaan, jotta kilpailua ei tulisi liiaksi hintaa nostamaan.
Ei ole mikään ihme, että mm. Fixteri meni konkkaan. Jos energiapuulla olisikin ollut esim. samantasoinen hintakehitys kuin työn ja koneiden hinnoissa, niin tilanne olisi ollut toinen. Normikantohinta olis kuitupuulla ja energiapuullakin n. 30 €/kiinto tai vähän yli . Nyt sen hinnan saa vasta tienvarressa.
Kantoja murskaava keräin sopii ensiharvennusta lähestyviin pusikoituneisiin metsiin vesomista estämään ja harvennusta helpottamaan. Jos sen tuotoskokeet on riittävästi yleistettävissä ja keräin kestää käytössä, niin ihan ok homma.
Reippaalla kädellä tehdyn raivuun jäljiltä se ensiharvennus puu on kuitenkin yli 60-100 litraista. Huomioida pitää myös se että ajourilta tulee runsaasti puuta ja ei ole korjuuvaurioita. Lisäksi vielä raivuujätteen lannoitevaikutus…
Aiemmin häiritsi myös se että tukikelpoisuuden takia metsiä nuorennettiin e-puu hakkuulla…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään