eipä ole tämäkään härveli sen tuottavampi kuin aikaisemmat konekulut ovat moton luokkaa ja lisäksi tulee ajokoneen kustannuikset taitaisi olla metsuriraivaamana parempi jäisi yksikone pois korjuusta jos ei raivaussahaa lasketa
Risujen pystyhinta on liian pieni konekustannuksiin nähden. Yhdestä k.-kuutiosta puuta saa noin 2 MWH energiaa mutta pystypuusta ja sen myötä korjuustakaan ei saa siihen energiasisältöön verrattuna juuri mitään.
Eipä todellakaan vakuuta. Pensa palaa ja kolina käy. Kuinka niin pienellä saannolla kuin risukon korjuussa syntyy koneketjulle katetta? Siinä ei ajokoneen kuormassakaan noista heinistä paljon kiinnot ja megavatit kartu..
sellainen kone tuohon pitäisi olla joka hakettaisi puun samalla kuormaan ja veisi sen tienvarteen enpä tiedä olisiko sekään tarpeeksi kannattavaa tai siten halpatyövoimaa käyttäen 5e h ehkä sitten kannattaisi
Kyllähän tuo parempaa jälkeä tekee kun siirtelee valmiisiin kourakasoihin. Ja kuivaukseen tienvarteenhan nuo pitää siirtää. Jos tuo suoraan haketetaan se kuumenee ja palaa ennen aikojaan.
Se, että metsuri kaataa risukkoa maahan, on turhaan maksettua työtä. On aivan eri asia, jos kaadetut puut otetaan talteen ja käytetään kansantulon kartuttamiseen tuottamaan energiaa. Tosin tuokin ilo loppuu aika lyhyeen, kun maa köyhtyy ja puiden kasvu lopahtaa ilman lannoitusta.
Maan köyhtymistä on kyllä hyvin vahvasti ja tarkoituksellisestikin liioiteltu. Kysymys on taas siis yhdestä metsään liittyvästä hokemasta. Satojen vuosien ajan kaikki asutusten lähimetsät pidettiin puhtaana, eli ”haravoitiin” polttopuiksi ja aitatarpeiksi. Risut, oksat ja latvukset silputtiin karjalle kuivikkeiksi, ja nuoret vesaikot kerättiin lampaille kerpuiksi. Siitä huolimatta nämä maapohjat puskevat nytkin puuta ennätystahtiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.