Keskustelut Metsänhoito Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 372)
  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

  • jees h-valta

    Jätkällä silti hiukan lähti taas mitat laukalle mutta onhan tosiaan nyt jalostettu jo hybridihaapaa jossa on geenimanipulaatio mukana. Ne kyllä sitten jo kasvaa mutta muista ominaisuuksista en sitten tiedäkkään.

    Tolopainen

    Kyllä Harjavallassa nuo puukaupat osataan ja metsää riittää myyntiin joka vuosi. Meikäläinen kun parituhatta kiintoa myi huippuhintaan, alkaa tulla tauoanpaikka väkisinkin, eikä vähiten hinnan takia.

    jees h-valta

    Osataan ja riittää! Sehän tässä kummastuttaakin kun jonkun uutisen kuuntelin että yleensä normaalia on puunmyynti 5-10 vuoden välein. On hienoa kasvattaa metsää Harjavallassa ja Siikaisissa, hiukan Porin Noormarkussakin. En tosin ole mitään parintuhannen kiintoa yrittänytkään myydä yhtenä vuonna. Kyllä tuhatkin riittää. Minähän jo aikaa varmaan kymmenen vuotta sitten täälläkin jo tein suunnitetta että näillä vuosikymmenillä jo tuhatta mottia vuodessa lähestyttäisiin. Siinä laskelmassa oli laskettuna haavikoiden tuotto, niihin vain ei ole vielä tarvint pidellä ja silti siinä 500-1000 välissä jo kruisaillaan. Metsä kasvaa Satakunnassa joka päivä ja taitaa vähän öisinkin.

    Puuki

    Joka päivä varmaan kasvaa , kun on niin lämmin talvikin , mitä nyt välillä puut kutistuu kun käy pakkasen puolella lämpö.    Kun vain pystyis korjuutkin vielä tekemään niin , että jäisi metsät kasvatuskelpoiseksi sen jälkeen.  Täällä onnistuu vielä talvikorjuukin kohtalaisen hyvin. Ei ole tiestö muralla eikä urat savivellinä.  Siksi varmaan maksavat harvennuksiltakin päätehakkuun hintoja puulle.  Ei kaikki firmat  mutta joku kuitenkin.

    Visakallo

    Minun metsäni eivät kasva kuin 60 päivää vuodessa, mutta kyllä sekin on jo epäuskoista kateutta joissakin palstalaisissa aiheuttanut.

    Puuki

    Harjavallassa kasvaa talvellakin puu. Se on vain uskosta kiinni.

    Se on vain hyvä kun puu kasvaa hyvin ja sitä riittää myyntiin, sieltä niitä osinkoja ja muita verotuloja yms. tulee muillekin.

    jees h-valta

    Kuten aiemmin mainitsin ja kuvitinkin siitä vanhan torpan ympäristöstä H-vallassa. Se vain kertoo että monella metsänkasvattajalla on hiukan käsite metsän tehojen irtiotossa hukassa. Visakallo sen näillä palstoilla tunnetusti on osannut mutta kyllä täälläkin jarruruotua piisaa. Onko järkevää venyttää esim. juuri kuusikon kasvatusta vain sen ulkoisen lihavuuden perään kun sisältä syö tyvilaho paljon kovempaa kyytiä. Kuusikoitahan minä pääasiassa olen eniten kipannut joka vuosi tasaista tahtia. Ja uudistanut nopeakasvuiselle. Kaikki näkivät sen torpan ympäristön tilanteen. Naapuri hakkasi ”komeaa” kuusimetsää. Noh komea on ainoastaan lahokasa torpan pihassa. Minulla on jo periaatteessa seuraava puusukupolvi sinä aikana kasvatettu jo päätehakkuuasentoon kun oman puoleni hakkautin parikymmentä vuotta sitten. Silloin ei lahokasaa tullut lainkaan. Jokunen lyhyt tyvitumppi juuresta. Eli nousevan lahon merkit oli silloinkin jo näkyvissä. Puhumattakaan myös tuulituhoista joita naapurille aiheutui varsinkin silloisesta Tapanin myrskystä huomattava määrä. Hiukan minullekkin haavikkoon lahojen kuusten rytistessä sinnekkin. Että se niistä vanhoista ja komeista piiperoittenkin ylistämistä.

    Metsänmies

    Kannattaa Visakallon kuitenkin ottaa huomioon, että hänen metsät kasvavat tuon 60 päivää ympäri vuorokauden. Siis 24 tuntia vuorokaudessa, myös lauantait, sunnuntait, ja arkipyhät. Eivät vaadi kiky-tuntien poistoa, eivätkä palkkaa. Kasvuaikaa on siis 60X 24 tuntia=1440 tuntia. Työväki vetelehtii kaikkine vaatimuksineen tuota tuntimäärää työpaikallaan noin 8, 5 kuukautta.

    Visakallo

    Motin verran tunnissa meikäläisen metsät kasvaa. Joku on siitä kateellinen, suurin osa ei.

    sikari

    Nythän se selvisi tämä Jessen hakkuu kertojen paljous. Puu kasvaa siellä läpi vuoden. Seuraavat taimet on haettava varmaankin sieltä olevaa geeniperimää.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 372)