› Keskustelut › Metsänhoito › Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 34 35 36 37 38

  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Lähetetty: 21.2.2020, 08:32

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

    Tekijä
    isotee
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 3.3.2020, 20:23

    Rane:”Ketjunpalasen nopeus voi olla reilusti yli teräketjunopeuden jos ketju katkeaa siten että syntyy eräänlainen linkoilmiö.Mitä esim. Daavid käytti hyväkseen kohtaamisessaan Goljatin kanssa.”

    Joopa joo! Paljonkohan oli Daavidin kiveksen nopeus? Eipä taida olla 300 metriä sekunnissa. Nuo jutut ovat epätoivoisia yrityksiä kauhistella hakkuukonetta kauhean vaaralliseksi.  Miksi ne sitten pyörivä maantien raviojan reunassa, ja ainoa varoitus on merkki: hakkuutyömaa?

    Pahalla tuurilla ketjuluoti voi vahingoittaa kymmenien metrien päässä, jos se osuu kasvoihin / Silmään. Tuskin tappaa viidenkymmenen metrin päässä muuta kuin itikan.

    Silti pitäisin sivulliset ( esim Tollo metsänomistaja) – mahdollisimman kaukana käyvästä koneesta.

    jees h-valta 3.3.2020, 21:11

    Tollovaroitus-ko?

    mettämiäs 3.3.2020, 21:19

    ”Hakkuukoneen turvaraja 90 m ei johdu kaatuvien puiden vaarasta, vaan ketjuluotivaarasta”

    Tilley on tasan oikeassa em. kommentissaan eli puiden pituudella ja etäisyyksillä metsuriin ei todellakaan merkitystä turvaetäisyyttä määritettäessä, mutta osa tai ainakin yksi tämän palstan keskustelijoista ei millään näytä ymmärtävän, miten nykyaikainen puunhankinta Suomen metsissä tänä päivänä hoituu (Mode tosin on ”hukannut” ainakin kolme tämän jänkkääjän viestiä eli taas oli asia-argumenttien sijaan alettu epäillä toisten keskustelijoiden aivojen rakennetta).

    Noista ketjuluodeista näytti olevan tälläkin palstalla keskustelu muutama vuosi sitten ja tekisi kyllä mieli kysyä, onko Motokuski edelleen samaa mieltä silloin esittämästään painavasta kommentista?

    Rane 3.3.2020, 23:03

    No joo,eräs entinen työkaverini oli  tehnyt  juuri vaihtamallaan teräketjulla koesahauksen ovi auki.Terä oli irronnut je repinyt häneltä vatsan auki.Ajokoneen kuljettajan ripeä toiminta oli pelastanut kaverin hengen.

    Asiaa on pidetty tutkimisen arvoisena.

    https://www.tsr.fi/valmiit-hankkeet/hanke/?h=103141&n=kuvaus#kuvaus

    Jätkä 3.3.2020, 23:16

    Olisi varmaan mahan repiytymiseltä säästynyt, jos olisi pysynyt vähintään 90 metrin etäisyydellä koneesta.

    Ilmeisesti hakkuukoneen kuljettajille pitää määrätä pakollisiksi suojaimiksi luotiliivit!

    Tilley 4.3.2020, 10:11

    Palstan perusilmiö: Dunning-Kruger.

    Mutta asiaan: moton ketjun norminopeus on 40 m/s, ketjuluotitestit tehdään 48 m/s -nopeudella. Testaukseen on siis olemassa oma laboratoriolaitteensa, jossa piikki iskeytyy täysillä pyörivään ketjuun ja katkaisee sen. Linko- tai piiskanisku-ilmiö irrottaa palaset ketjusta huomattavasti suuremmalla nopeudella kuin pyörimisnopeus on. Sitten koeasetelmassa voidaan mitata valoportilla ketjunpalasten nopeuksia tai laittaa eri materiaaleja eteen niiden keston testaamista varten.

    Todellakin on niin, että teiden varsilla tehdään välillä liian lähellä töitä, ja ohikulkijat ovat vaara-alueella. Sentään joskus on hoidettu asia oikein, katso esim. Janne Seppäsen uusimmissa videoissa oleva tien leventäminen. Liikenteenohjaaja pysäyttää toiminnan kun auto ohittaa.

    Myös moton ohjaamossa on varoitustarra siitä, ettei saa sahata niin, että ketjun mahdollinen lentämissuunta olisi ohjaamoa kohti. Toki kaikki kuljettajat tätä eivät ole sisäistäneet. Ja onhan se niin, että toki tuollainen on hyvin harvinaista, mutta nykyään työturvallisuus halutaan pitää korkealla tasolla ja työtapaturmat minimissä, jolloin turvallisuuteen panostetaan eikä luoteta onneen.

    isotee 4.3.2020, 10:28

    Rane ”Ketjunpalasen nopeus voi olla reilusti yli teräketjunopeuden jos ketju katkeaa siten että syntyy eräänlainen linkoilmiö.Mitä esim. Daavid käytti hyväkseen kohtaamisessaan Goljatin kanssa.”

     

    – Voitko perustella mistä siihen ketjuun syntyy merkittävästi lisää liike-energiaa sen katketessa? Paino sanalla _merkittävästi_. Teoreettisesti tarkastellen ketjun esikiristyksestä johtuen siinä on toki hivenen varastoituneena jousienergiaa rakenteiden (teräksen) kimmoisuudesta johtuen, mutta verrattuna 40 m/s kehänopeuteen, tällä pienellä joustolla ei ole merkitystä. Rakennettakoon linko, jossa jousena on ketju ja kiristetään sitä vaikkapa 0,5 % vapaapituudesta; kauasko lentää?

    isotee 4.3.2020, 10:35

    @Tilley: alat olla asian ytimessä. v=r*w, jossa w=kulmanopeus ja r säde…

    Edelleenkin, täällä käytetään epämääräisiä lauseita ”reilusti”, ”huomattavasti” jne. Paljonko valoporteilla on saatu palasten nopeudeksi? Paljonko on paljon? Voipi olla yli 40 irtoamiskulmasta riippuen mutta ei 300…

    MaalaisSeppo 4.3.2020, 10:53

    Keihäänheitossa lähtönopeudella n 30 m/s keihäs lentää 90 m. Eiköhän ketjunpala sopivalla nousukulmalla lennä vähintään yhtä kauas.

    arto 4.3.2020, 11:01

    Ihmisille aiheutuvat vahingot voivat olla erityisen vaarallisia. 404”-jakoisen teräketjun leikkuunopeus on 35-40 m/s. Teräketjun katketessa sahauksen aikana ketjusta voi irrota osia tai osa, jonka nopeus vastaa pistoolin luodin nopeutta. Jopa useampia ihmisen kuolemaan johtaneita ”ketjuluoteja” on tapahtunut. Näistä syistä on tärkeätä huoltaa teräketjut ajoissa, tarkistaa ne ennen teroitusta ja teroittaa aina oikein. Teräketju on vaihdettava aina uuteen tai teroitettuun sen tylsyttyä tai kiveen sahauksen jälkeen.           https://metsatyo.fi/wp-content/uploads/2017/03/metsaalanammattilehti032017.pdf

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 34 35 36 37 38