Metsätyövarusteista sen verran, että ihmisessä täytyy olla aika paljon masokistin vikaa, että lähtee metsätöihin ilman asiallisia työvaatteita ja muita varusteita! Kyllähän meitä toki aika moneksi on, kun näitä palstan juttuja lukee!

Hakkuukoneen turvaraja 90 m ei johdu kaatuvien puiden vaarasta, vaan ketjuluotivaarasta. Jos sahatessa ketju katkeaa sopivasta kohdasta, ketjun palaset voivat lähteä lentoon 300 m/s nopeudella. 90 m on jopa lyhyt matka olla turvassa jos huono tuuri käy, tosin ketjunpalaset eivät ole kovin aerodynaamisia, joten eivät aivan niin pitkälle lennä kuin luoti.

Visakallo:”Metsätyövarusteista sen verran, että ihmisessä täytyy olla aika paljon masokistin vikaa, että lähtee metsätöihin ilman asiallisia työvaatteita ja muita varusteita!” Täysin samaa mieltä. Nykyajan turvavaatteet ovat vielä huomattavasti mukavampia päällä, kuin sarkatakki ja pussihousut. On masokismin ohella  toinenkin syy, että turvavälineitä ei käytetä. Nuuka ihminen ei raaski ostaa niitä, vaan menee metsään entisessä pyhäpuvussaan, joka on paikoilla päällystetty. Tyhjentyneestä 10 litran teräketjuöljypöntöstä saa muuten näppärän isäntälinjan kypärän. Leikkaa vaan pohjan pois, tekee silmänreijät, joihin virittelee tiheästä verkosta suojat. Sitten vuoraa pöntön sisäpuolelta superlonilla pehmikkeeksi, siinä syntyvät myös samalla kuulosuojaimet. Kahva kannattaa jättää yläpuolelle, kypärän saa siitä nostettua helposti päästä. Korkki on syytä pitää sateella kiinni, mutta helteellä tuuletuksen parantamiseksi auku. Komistuksen voi vielä maalata turvavärillä, jos saa kaverilta ilmaiseksi sopivan värisen spray-purkin tähteen.

Turvavarusteet ovat tärkeitä, mutta kyllä pitää olla joku suhteellisuuden taju. Raivaussahan kanssa työskentely on kuitenkin monin verroin moottorisahausta turvallisempaa ja ennen kaikkea helpompaa ja mukavampaa – suorastaan nautinnollista. Kelitkin ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen hienoja. Moottorisahalla sahatessa minäkin raivatessakin käyttäisin kypärää, kun joka risukkoon joutuu pää edellä itsensä tunkemaan. Ei kovin älykästä.

Työnantaja tietysti noudattaa sopimuksia, mutta normi metsänomistajan ei kannata ryhtyä työnantajaksi vaikka antaa työtä ja ryhtyä paimentamaan työntekijän varusteita ja tutkimaan sopimuksia, työlainsäädäntöä jne. Näin voi nukkua yönsä rauhassa.

Jos omistaa keskimääräisen 30 ha metsää, niin sen raivaaminen ei pitäisi olla minkäänlainen ongelma omatoimisestikaan, jos vähänkin on asiaan harrastusta. Sellaisen alan raivaa harrasteluna vuodessa.

Eikä Reima Rannelle tarvitse pudota tuolla palstallaan kuin yksi lahonut pökkelö lippahattuiseen päähän, kun hän huomaa, että olisi sittenkin kannattanut sijoittaa 19,9 euroa Puuilossa myytävään kypärään.