Keskustelut Metsänhoito Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 372)
  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

  • huski

    1 .Ja pääasia on että edes raivataan . 2. Oikea tiheys! – onki(4m) joka raivaustyötekijälle -siitä ei tingitä!. 3. Raivataan ajoissa – ei ei jätetä metsälöön raivausvelkaa.(kustannus nousee,työjälki huononee)4.  Arvostetaan hyvän työn tekijöitä!! (myös Euroina)5.Hymyä huuleen hunossakin ryteikössä!

    sikari

    Huski tiivisti hyvin. Ajoissa kun tekee niin ei kummastakaan asiasta ole ongelmaa.

    wanhajätkä

    Jovain ny on hyvä raivata. Metri lunta ja märkää seki. Näyttäs menevän pakkaselle. Hyvä siellä on piristellä tasasella.

    Meillähän ei oo kuusitureikkoja. Männiköitä ja tietenki jängänlaijoissa hiestä. En oo mitään haittaa huomannu metrin kannosta. tottahan hies tekkee kantovesaa mutta sen riista pitää kurissa varsinki nyt ku oon tuhkalannottanu heti raivuun jäläkeen. Ei ole tullu hirvivahinkoja vaikka siinä tokka talvehtii. Lie se vesa makiampaa. Riekkoja on ulmestyny taas mukavasti ja kaikenlaista mettäneläjää. En sure vaikka joku kuusi ei mittaa kasvakkaan vaan tuleepa tyvelle turvapaikkoja riistalle.

    Koivussa suosin sulanaikaankin pitkää kantoa. Tuleehan siellä muutenki kulettua ni raivuri valjaissa ei paljon paina ja myöhemmin lähtee koko vesatupas yhdellä pyyhkäsyllä jos on haitaksi asti noussu. Nojallehan taimia jää mutta lumi ne alas painaa. Tasaista mäntytaimikkoa tulee vaikka sorkkaelukoita laiduntaaki. Tottakai jokusia sarvenhankaumia tulee muttei ees joka hehtaarille. Sole niin jonku neliön päälle.

    Annan ääneni pitkälle kannolle mäntytaimikoissa. Kuusikko erikseen.

    Visakallo

    Eiköhän ole niin, ettei juuri raivattu alue ole koskaan kovin helppo kuljettava, on ne puut kaadettu lyhyeen tai pitkään kantoon, ja onko latvat samaan tai eri suuntaan. Ainoa metsänhoitotapa, jonka jälkeen on meikäläiselle tullut metsästäjiltä ja muilta metsänkulkijoilta kiitosta, on koneellinen energiapuuharvennus. Nuori metsä on kieltämättä sen jälkeen kuin puistoa. Siellä kasvaa hyvin marjat ja riistakin viihtyy.

    suorittava porras

    Jos raivaussahaa olisi käytetty riittävällä voimakkuudella jo taimikoissa,kiitoksia ei olisi tarvinnut odotella näin pitkään. Metsänantimiakin olisi ollut tarjolla vuosia sitten.

    Kun vesat raivataan jo taimikkovaiheessa ennen ,kun ne ehtivät miestä pidemmiksi ,ei tarvitse pähkäillä konkeloita eikä sitä ,mihin asentoon ne jäävät.

    Visakallo

    Suorittavan muisti on kyllä todella lyhyt. Olen hyvin monta kertaa täällä kertonut, etten ole korvannut varhaisperkausta ja taimikonhoitoa koneellisella energiapuun korjuulla. Kaksikymppisiin männiköihin tehdään vain normaalin ensiharvennuksen sijasta energiapuuharvennus. Onko tämä nyt aivan mahdoton asia ymmärtää ja muistaa? Vuoden 2017 kesäretkeläisten kanssa kiersimme useammalla eri-ikäisellä energiapuuharvennuskohteella sekä ennen ja jälkeen hakkuun. Hoitamattomuudesta ei tainnut kukaan mainita sanaakaan.

    Korpituvan Taneli

    Olin tuolla retkellä Visakallon metsissä. Jos minun pitäisi kuvailla kolmella sanalla niiden metsien tilaa, niin sanoisin:

    ”Oikeaaikaisesti Suoritetut Toimenpiteet”

     

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    Sen 2017 retken jälkeen on tehty kolmeen kuvioon koneellinen energiapuuharvennus ja yksi 5,5 hehtaarin alue on parin vuoden päästä ohjelmassa. Lisäksi raivaussahat ovat soineen yli 30 hehtaarin alalla.

    Tikkula

    Visalle, mihin harvuuteen raivaat taimikot energiaharvennusta varten?

    Jätkä

    Sehän on samantekevää, miten taimikon ja nuoren metsän harvennuksen ja hoidon tekee. Tärkeintä on, että ne toimenpiteet tekee. Vaikka perkauksen tiimoilla kerää taimikosta koivunvarvut luudaksiksi, -harvennuksen yhteydessä poistuvat kuuset joulukuusiksi ja enskan tekee energiapuuksi, niin siinähän kaikki toimet on suunnattu tukkipuun tehokkaaseen tuottamiseen. Ja on ehkä saanut työpalkkaakin  jonkin verran.

    Siinä on toki mahdollista jättää vaikka riistatiheikköjäkin luontaisiin paikkoihin, katsoen kuitenkin, että niistä ei muodostu vaaraa – eikä haittaa liikenteelle.

    En kuitenkaan usko, että Visakallokaan olisi päässyt niin huimiin tuloksiin kuin ystävämme Harjavallassa, eli avohakkuun jälkeen kahdenkymmenen vuoden kuluttua metsässä on yli 20 kiinnon vuosikasvun jälkeen 400 kiinnon puumäärä, josta osuuskunnan korjuufirma maksaa yli 20 € / kiinnolta kantohintaa puiden ollessa jo tukkipuun koolla.

    Tuohon päästäkseen on täytynyt jo käyttää Laihialaista pellonlannoitusmenetelmää, eli viettää kaiken vapaa-aikansa puhumalla paskaa metsäpuskassa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 372)