› Keskustelut › Metsänhoito › Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 9 10 11 … 36 37 38

  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Lähetetty: 21.2.2020, 08:32

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

    Tekijä
    isotee
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 24.2.2020, 07:10

    Hartolan korkeudella kasvukausi lienee jotain 5 kk eli 150 päivää. Ellei puu kasva pituutta niin silti se voi kasvaa paksuutta. Kuten me.

    jees h-valta 24.2.2020, 07:15

    Kyllähän esim. näin keväällä näyttää selvästi kuin puusto olisi talven aikana kasvanut. Varsinkin juuri tuota vahvuutta kuten A.J. mainitseekin. Taimetkin kyllä näyttävät isommilta mutta se saattaa olla aluskasvillisuuden painumisesta johtunutta harhaa. Harjavallassa on tuhdit ilmastotropit. Pitääpä käydä kuvailemassa tuossa lähikohteella. Eilen vain kun hirvien raiskaamia haavan taimia tutkein niin kiinnitin huomiota kuusien varmaan liki metrin vuosikasvaimiin. Onneksi haapojen puolesta on kyse pienen alan (300kpl) vahingoista joita nyt vain tuntuu siihen alaan kohdistuvan joka kevät tähän samaan aikaan. Vaikka on sähköpaimenaita ympärillä. Mutta nyt ei ollut virrallinen kyllä. Kun luulin jo senkin suunnan olleen rauhoittuneen.

    Puuki 24.2.2020, 08:09

    Kyllä ne kasvaa puut talvellakin jopa Suomessa , kun kerran niin sanotaan metsälehden palstalla. Miksipä ei kasvaisi.  On se hienoa kun aina oppii jotain uutta.  Ennen luulin että vain juuret kasvais talvella jos maa ei ihan umpijäässä ole mutta kiva kun jhv kertoi uuden totuuden. Ty vm.  (Entisen metsälain aikaan luultiin vielä puun pituuskasvun loppuvan n. heinäkuussa ja paksuuskasvun elokuussa. Semmostakin luultiin että  lämmin kausi talvella ei aiheuta kasvun käynnistymistä koska silloin uusi kasvu paleltusi pakkasella).

    Metsänmies 24.2.2020, 08:19

    Tuota Visakallon mainitsemaa kateutta on monenlaista. Sitä on turha kadehtia, jos jollakin menee hyvästi. Terve kateus taas kannustaa yrittämään, että itsekin pääsisi samaan, kuin toiset.

    Visakallo 24.2.2020, 08:46

    A.Jalkanen on tuon puun kokonaiskasvun ajan suhteen aivan oikessa, mutta kahden kuukauden pituuskasvua useimmiten käytetään, koska vain se lisää neulas- ja lehtimassaa. Se taas mahdollistaa suurenevan puun kasvun tasaisen jatkumisen.

    Jätkä 24.2.2020, 09:11

    Ettei pahasti menisi harhaan, niin mainitsen tässä Metlan tutkimustuloksesta, joka tosin monen mielesytä on aivan Huu-Haata, että siellä on vuosikymmenten mittauksien perustella päädytty tulokseen, että Suomessa havupuiden paksuuskasvu alkaa normaalisto 20 – 25.5 -aikana. Sen on tosettu jatkuvan Elopuun alkuun, Eli Visan 60 vrk on sangen osuva aika. Elokuun alussa vuosikasvaimet ovat puutuneet ja kuori ei ole enää nilellään.

    Kun lisääntyneelle kasvumäärälle on yritetty keksiä jons jonkinlaisia selityksiä ja jotkut Nerot ovat jo toitottaneet, että metsät eivät enää VOI kasvaa enempää, niin asittäisin kuitenkin yhden perustelun, johon tukeutuen voin väuttää toisin. Kun eri näköisin metsähoitotoimenpitein olemme saaneet metsän puumäärän kokolailla isoksi, niin pitäisi jokaisen tajuta, että metsässä oleva puumäärä kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän siellä on puuta.

    Ei kuitenkaan kappalemäärää, vaan sitä pohjapinta-alaa, jota Mopokuskit eivät ole käyttäneet vuosikymmeneen – ja sen näkee pilalle hakatuista leimikoista.

    Jos meillä olisi kaikki metsät kolmos-kehitysluokan hoidettuja metsiä, ne tuottaisivat helposti Jeessin metsien tavoin yli 20 kiintoa / joka vuosi. Ja jos ne saataisiin kasvamaan talvellakin, olisi kasvu varmaan 50 kiintoa ihan heittämällä!

    Tolopainen 24.2.2020, 09:22

    Jotain pitäsi tehdä katkonnalle, että metsänomistajien päätösvalta ulottuisi niin, että katkonta tehtaisiin edes 10% ikkunalla siten kuin se pitäisi tehdä. Nykyisin katkaisuikkunan laajuus on yli 50%. Hyvälaatuinen päätehakkuu voidaan laillisesti hakata niin, että tukkiprosentti on 50% tai 90%. Nyt kun tukille  ei ole kysyntää, en missään tapauksessa myisi sellufirmalle päätehakkuuta.

    A.Jalkanen 24.2.2020, 09:32

    Hartolassa kasvukausi on noin 160-165 päivää vuodesta riippuen eli noin 5,5 kuukautta. Vaikka pituuskasvu ja paksuuskasvu olisivat päättyneet, puun juuristo kasvaa edelleen ja keväällä se aloittaa jo ennen pituuskasvua. Tämän tietää jokainen keväällä tai syksyllä taimia istuttanut: juuriston kasvukausi on pitempi kuin verson.

    suorittava porras 24.2.2020, 09:34

    50%tukkiosuutta tuottavat leimikot ohjautuvat sellufirmoille. Sahat eivät tee niistä edes tarjousta.

    Visakallo 24.2.2020, 09:39

    Näin se on. Toki metsänomistajalle vain pituus- ja paksuuskasvu ovat ne, mistä se raha tulee. Kiivaimman vasvun aikaan puiden kasvun voi hiljaisessa ympäristössä tyynellä säällä jopa kuulla!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 9 10 11 … 36 37 38