Keskustelut Metsänomistus Rikoksella saatu hyöty tuomitaan menetettäväksi valtiolle

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Rikoksella saatu hyöty tuomitaan menetettäväksi valtiolle

    Joskus yläharvennuksen tekijät tuomittiin menettämään rikoksella saatu hyöty valtiolle. Miten lie Esperin tapauksessa, vai onko hyödyn saajat ns. ”oikeita kansalaisia”. Metsälain rikkojathan ei sellaisia olleet.

     

  • Metsänmies

    Tolopainen, yleensä rikoksella saavutetaan taloudellista hyötyä. Kiinni jäädessä se tuottaa taloudellista tappiota.

    Tolopainen

    Jos hoivakoti toimii kuukauden ja kuusi maksavaa asiakasta menehtyy ja ovet menee kiinni, mikä on rikoksesta saatava hyöty.

    uudehko metsänomistaja

    Toisen taloudellinen voitto on toiselle  taloudellista tappiota.

    Jätkä

    Metsänmies:”-Taas saivarrellaan siitä, mikä on yläharvennusta, mikä harsintahakkuuta, mikä poiminta hakkuuta. Periaatteessa sama asia, ainoastaan hakkuun voimakkuus erottaa nuo asiat, mutta missä ne rajat ovat?”

    -Noinhan se on. Mutta kun höhlä ja taitamaton itseoppinut metsänomistaja tekee omasta mielestään Yläharvennuksen, on jälki surkeaa katseltavaa.

    Olimme usealla Mallikoealalla sekä ennen, että jälkeen harvennuksen. Tulokset mitattuna sekä ennen, että jälkeen. Metsäkeskuksen metsänhoitajat olivat vastuussa koko hommasta. Myös ihan raa´an määrämittahakkuun teimme = Harsinta, tai jopa metsän hävityshakkuu. Poimintahakkuut tehtiin Kuusimetsässä olevien Junttapaalujen keräilyssä, jossa kelvolliset puut olivat siis isoja. Pitkiä ja paksuja ja lähtivät siltatyömaille. Jäljelle jääneet metsät avohakattiin toisin paikoin, kun menivät liian harvoiksi.

    Jätkä

    Tollo:”-Jos hoivakoti toimii kuukauden ja kuusi maksavaa asiakasta menehtyy ja ovet menee kiinni, mikä on rikoksesta saatava hyöty.”

    Alavudella jäi henkiin kuitenkin 54 hoidokkia.

    Tuossa valitettavassa tapauksessa tuli ” ahneelle paskainen loppu”. Kyse on todella isosta firmasta, joka on fuskannut kaikessa sellaisessa, mistä vain on voitu, eli henkilökuntaa ja sen ammattitaitoa hoitotyössä on alimitoitettu ilmeisesti niin, että se ei täytä edes puolta siitä, mikä on sopimus. Alavudellakaan ei työpaikassa ole houtohenkilökunta oikein pysynyt, vaan huomattava osa ammattitaitoisesta joukosta on lähtenyt muualle. Rakennus on sellaiseen muotoon rakennettu, että esim yöhoitajan on ollut mahdottomuus pitää kaikkea silmällä.

    Voittoa olisi tietenkin tullut roimasti, koska kulut ovat pienet. Aikoinaan Ähtärissä oli vanhustenhoidosta melkoinen mekkala, siitä voi ihan hyvin kiittää Sirkka-Liisa Lamminkoskea. joka Persujen kaupunginvaltuutettuna nosti jatkuvasti esille toisen Sirkka-Liisan, nimittäin professori Kivelän raportin vanhustenhuollosta Ähtärissä.

    No se taitaa olla kuitenkin paremmissa kantimissa kuin Alavudella ( Tosin Ähtärikin on tuossa samassa puljussa mukana.)

    On valitettavaa, että vanhuksia kuoli noin lyhyessä ajassa, mutta jos se edesauttaa koko valtakunnan vanhushuoltoa oikeisiin jenkoihin, niin voisi sanoa, että uhri ei ollut turha.

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)