Itse tähtään siihen, että ensiharvennuksessa poistuman keskikoko olisi sadan litran luokkaa ainakin havumetsissä. Tämän kokoluokan runko on osapuilleen 14 m pitkä ja 14 cm paksu. Parisen tuhatta tämmöistä hehtaarilla taimikon harvennuksen jälkeen ja puuta on ennen ensiharvennusta pyöreästi 200 kuutiota. Alaharvennuksessa runkoluvusta puolet pois ja tilavuudesta kolmannes. Pyöreästi 65 kuutiota hehtaarilla. Tähän päästään tietyin edellytyksin, joskin ainakin toistaiseksi käytännössä harvoin.

Em. tilanne edellyttää puuston tasaista tila- ja kokojakaumaa, jos ensiharvennus halutaan tehdä metsänhoidollisesti oikeaan aikaan. Erityisesti syystä tai toisesta näennäisen aukkoisissa taimikoissa tahtoo tulla jätettyä puita liian lähekkäin ja järeytyminen kärsii. Tavoiterunkoluvusta taimikonharvennuksessa on viisasta tinkiä, jos vaikka havukasojen aiheuttamien puuttomien kohtien kompensoiminen rukoluvussa edellyttäisi puiden jättämistä aukkojen ympärille tiheämpään. Käytännössä laatua se ei paranna, kokonaiskasvu saattaa olla pikkuisen isompi, mutta hyöty menetetään pienempänä keskikokona. Tilajakaumaltaan tasaisissa, mutta kokojakaumaltaan epätasaisissa metsiköissä törmätään samaan ongelmaan. Harvennus on tehtävä aikaisessa vaiheessa, jotta etukasvuiset susipuut saadaan ajoissa nurin haittaamassa parempilaatuisten yksilöiden kasvua. Vaikka osa poistumasta on isohkoja runkoja, allejääneet puut pudottavat keskikoon alas.

Karumpien maiden männiköissä, männiköiden laatuharvennuksilla, koivikoissa ym. yleensä on tyydyttävä pienempään kertymään ja keskikokoon tähdättäessä metsänhoidollisesti oikein ajoitettuun harvennukseen.

Puun kasvu riippuu sijainnista ja lisäksi vielä alueiden sisällä olevista erityisistä kasvupaikoista. Esim. verrattuna Kainuuta Keski- ja Etelä-Suomen metsiin, niin ensiharvennuksellakin erot ovat kaksinkertaiset.

Kainuussa tyypillisellä ensiharvennuksella saanto on 30 – 40 m3/ha.
Etelämpänä saanto lienee luokkaa 60 – 80 m3/ha.

Jos runkoja poistetaan hehtaarilta 600 – 800, niin litrakoot ovat vastaavasti noin 40 – 50 Kainuussa ja 75 – 100 etelämpänä.

Lisäksi etelässä kasvaa puu nopeammin, joten erot kasvavat, kun otetaan myös aika huomioon.

Mitkä ihmeen järki on tunkea 3000 tainta hehtaarille ? Eihän ne mahdu siellä edes kasvamaan. Toisaalta jos koneella joutuisi tuollaista porkkanapenkkiä harventamaan niin jokaisessa olisi kolhu kun koura ei mahdu liikkumaan.

Kokeileppa työntää moton koura sellaisten puiden väliin jotka ovat alle metrin päästä toisistaan. Niitäkin on aika paljon 3000 tiheydessä.

Eikös sillä motolla aloiteta harvennus uran laidasta . Ei sitä kouraa kannata työntää sinne puskiin aluksi !