Keskustelut Luonto Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)
  • Riistatiheiköt, hyötyä, haittaa vai ei mitään vaikutusta?

    Merkitty: 

    Uutisosiossa kerrotaan, että PEFC-sertin kriteereitä ollaan muuttamassa ja pyydettiin kommentteja.  Eräs vahvasti esillä ollut uusi asia oli riistatiheiköt.  Vaikutti, että jopa niiden pakollisuutta harkitaan.  Siis onko niillä jotain hyödyllistä vaikutusta?  Vaiko päinvastoin?

    Jänikset eivät näytä niitä tarvitsevan.  Yleinen tieto on, että jänisemo hajasijoittaa poikueensa, jottei se kerralla tuhoutuisi esimerkiksi ketun suuhun.  Golfin pelaajat saattavat aika usein nähdä väylällä jänön pojan odottelemassa emoa syöttämään.  Sama tilanne on meillä Keski-Suomessa pihapiirissä.  Poikanen odottaa emoaan tyynen rauhalliseti leikatulla nurmikolla vaikka melkein vieressä olisi suojainen pusikko.  Onko emo näin toimiessaan tyhmä vai viisas?  Ehkä viisas.  Emo sijoittaa poikasensa sinne missä saalistava kettu harvemmin liikkuu.

    Entä sitten kanalinnuilla?  Vaatii melkoista uhkarohkeutta teeriemolta johdattaa poikueensa avoimen maaston poikki johonkin kuusipuskaan.  Saalistavan kanahaukan on helppo havaita poikue avoimessa maastossa.  Kun haukka nappaa emon, niin koko poikue tuhoutuu.  Parempi on poikueen pysytellä sellaisessa maastossa, jossa ruokailevat heinikön, varpujen ja taimikon suojassa ja levätä aina eri paikassa, jolloin ei synny ulostekeskittymiä, jotka kauempaakin hajullaan antaisivat saalistaville maapedoille vihjeen poikueesta.

    Komiikan puolelle menee serttiesiesityksessä mielestäni se, että jättöpuuryhmät muodostaisivat samalla riistatiheikön.  Olen teettänyt useammankin mäntyjättöpuuryhmän.  Eihän niiden alle synny mitään alikasvullisuutta, kun niitä alustoja ei saa muokatakaan.  Muutama vuosi hakkuusta koko aukko on yhtä riistatiheikköä paitsi siis se virallinen riistatiheikkö.

    Olen siis sitä mieltä, että tämä riistatiheikköhömppä on tyypillistä viherpesua, millä metsästäjät pyrkivät nostamaan profiilaan.  Mitään hyötyä ei niistä ole riistakannoille.   Luonnollisestikin olen sitä mieltä, että erilaisia pensasryhmiä kannattaa jättää sopiviin paikkoihin lisäämään luonnon monimuotoisuutta, mutta ei pakolla siten, ettei niistä ole mitään hyötyä.

  • Metsuri motokuski

    Nytkö on jesseltä takki kääntynyt ? Nyt niitä hirviä ei olekkaan haavikoissa. Välillä ymmärsin että piti oikein sähköaitoja levittää. Ei meinannut haavikon kasvatus onnistua millään.

    jees h-valta

    Kyllähän niitä hirviä riesoiksi on ollut mutta niiden kanssa on tehty töitä ja saatu ne pois nurkilta. Tokkiinsa sudet auttaa esim. Pohjois-Satakunnan palstalla mutta kyllä siellä yksi paha riehumiskäynti oli tänä syksynä. Oli kalvettu runkoja ja meuhkattu muutenkin aivan kuralle paikoin. Oletin aika ison lauman siihen johkaantuneen.

    Visakallo

    Sen Jessen tulevan haapavesaikon ympärille on ihan oikeasti tehtävä täysverinen hirviaita, jos aiot siinä myyntipuita kasvattaa.

    Apli

    Kannattaiskohan haapaa kasvattaa energiapuuksi? Mä oon riistätiheikköjä jättänyt joissa on myös katajaa..

    Visakallo

    Jesse on jo rajannut muut puulajivaihtoehdot pois, kun on päättänyt olla käyttämättä klyfosaattia. Ilman sitä ei haavikkoa saa järkevillä kustannuksilla vaihdettua muille puulajeille. Se vaatisi puolenkymmentä raivauskertaa.

    Tolopainen

    Jesse on Finnairin miehiä. Töissä jalat ei vastaa maahan. Hänellä ja Jovainilla on paljon yhteistä.

    En noita riistatiheiköitä jätä, hirvet niissä oleskelee, hyviä piilopaikkoja.

    Gla

    Minulla on tämän talven raivausohjelmassa erään kuvion vajaan puolen hehtaarin osa. Kuviolla on päällä koivua ja jonkin verran mäntyä, alla kuusta, pajua ja muuta vesakkoa. Aikanaan sen jo raivasin, mutta pajun yms. vesomisen takia jätin kuuset tarkoituksella aivan liian tiheäksi. Voi olla, että olisi ollut järkevämpää raivata se kerralla harvaksi, nyt 2-4 metrisen kuusikon harventaminen on työlästä. Tehty mikä tehty ja parempi tuo alustava raivauskin kuin ei mitään. Rästikohteen ensimmäinen hoitokerta on aina kamalin. Jokatapauksessa nyt olisi aika ottaa tuo ”riistatiheikkö” lopulliseen tiheyteen, kun alikasvoskuusten varjostus riittää vesakon nitistämiseen.

    Tämän kohteen perusteella en jaa kokemuksia riistatiheikköjen hirvieläinmagnetismista. Tuon kuvion ympärillä näkyy kyllä polkuja (todennäköisesti peurojen tekemiä), mutta itse kuviolla ei makuupaikkoja ole, eikä polut kuvion sisälle johda. Viime ja edellistalvena raivasin samanlaisia kohteita, eikä niissäkään näkynyt viitteitä tavallista enemmästä oleskelusta. Mieluisampia paikkoja tuntuu olevan nuoremmat taimikot, jossa heinikko antaa näkösuojaa makuupaikalle. Samoin eräskin kuitupuukokoinen koivikko, jossa on heinää, muttei alikasvoskuusta, on ainakin kesäaikaan peurojen suosikkipaikka.

    jees h-valta

    Visalla ”fiiraa” näin satakuntalaisittain. Ei tuleva uushaavikko ongelma ole vaan se ensimmäinen satsi on aina ongelma koska syötävää on paljon vähemmän. Tuosta noin kymmenestätuhannesta taimesta joku kylä joutaa hirven eineeksikin. Alkuun sentään lähdettiin tuhannella. Aplin e-puuajatus toimii kyllä mutta kuulin senverran ikäviä täällä suunnilla toimivan ja ihan hinnassa M-Groupille pärjäävän ison e-puutoimijan toimista etten uskaltanut alkaa pelleillä moisen kanssa. Etuna olisi ollut että myös latvustavara olisi lähtenyt. Mutta polttelen itse pannun pesässä nyt sitten. Ja tuo puulajin sekoitus tulee myös nyt kuvioon. Kuusta enemmän joukkoon. Luontaista tainta runsaasti tarjolla.

    Puuki

    Riistatiheikköön kun jättää riittävän tiheän metsän niin ei sinne hirvet tunge .  Kerran jäi harvennushakkuussa puolivahingossa pienialainen tiheä kuusipyöräke harventamatta.  Kasvaa varmaan nyt tupsulatvaisia /kuivuneita isoja kuusia , en ole kyllä käynyt katsomassa miten on käynyt mutta tod. näk.

    Metsuri motokuski

    Riistatiheiköt on tarkoitettu lähinnä kanalinnuille ja muulle pienriistalle. Sorkkaeläimet eivät niitä tarvitse.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)