Jos pesintäajan säät ja mustikkasato määräävät metsäkanalintujen kannan, miten ”suorittava porras” selität metsäkanalintujen alamäen alkaen sotien jälkeen (näkyy Helsingin yliopiston talvilintulaskennasta)? Tarkennus: mustikan määrä metsissä ON kyllä alentunut, mutta ei taida ihan riittää tähän selitykseksi.

Miten muuten luontainen uudistaminen edistää mustikan menestymistä (vrt. riistametsänhoidon ohjeisto)? Eikö maanmuokkaus tehdä kasvupaikan perusteella eikä sen mukaan onko uudistamismenetelmä luontainen, istutus tai kylvö? Luulisi että mustikanvarpujen kannalta otollisin muokkausmenetelmä olisi mätästys. Ehkä tuossa luontaisella tarkoitetaankin jatkuvaa kasvatusta ilman maanmuokkausta?

Tuosta ’pyydä ja päästä’ -pyynnistä ja kalastuksesta yleensäkin: kalat ovat tuntevia olentoja siinä missä muutkin eläimet, erityisesti naamavärkin alueelta. Eläinystävällisin kalanpyydys on siis katiska.

Ammatti Raivoojan kysymykseen vastaus: koetan olla vastuullinen kuluttaja, siis en käyttäisi uhanalaista kalalajia enkä myöskään Afrikasta kalatiskiin tuotua ekokatastrofia, niilinahventa (Pangasius).

Näin siis mennään. Ihmisen ravinnoksi tarkoitettu eläin voidaan tapaa ja kasvattaa maksimi tuotosta silmällä pitäen. Eettisyydestä ei niinkään nuukaa onhan kyseessä ihmisravinnoksi kasvatettava eläin.

Vapaasti luonnossa kasvanut lintu ei voida tappaa, koska kyseessä on riistaeläin vaikka sekin käytetään ihmisravinnoksi. Mutta taas hirvi pitää tapaa joidenkin mielestä sukupuuttoon kun se syö männyntaimia joita taas ei käytetä ihmisravinnoksi.

En ymmärrä sitä mikä tekee hanhesta, ankasta, kanasta ja yms sellaisen eläimen että se voidaan tappaa mutta teeri ei vaikka sekin tulee ihmisravinnoksi.

Jos linjassa halutaan pysyä niin kielletään sitten kaikkien eläinten tappaminen tai sallitaan sitten kaikki kunhan lajin elinvoimaisuus taataan. Onko tämä nyt niin ihmeellistä ?

Tällaisten juttujen kohdalla minäkin allekirjoitan viestiketjun otsikon:

http://yle.fi/uutiset/pohjois-
savon_vuoden_eramies_viljo
_rasanen_on_yksi_suomen
_eniten_pienpetoja_pyytanyt
_metsastaja/8541916

Toki sillä erolla, että missään metsätalouden suosituksissa ei ohjata metsänhoitoa pienpetojen elinolosuhteet huomioiden toisin kuin esim. hirvieläimet ja kanalinnut. Vieraslajien pyytämisen minäkin vielä ymmärrän, näätien yms. lajien kohdalla alkaa ymmärrys loppua. Mutta hommahan muillakin aloilla menee niin, että omat palkitsevat omia, eikä siinä muiden mielipidettä kysytä. Arkkitehdit ovat varsin hyvin kunnostautuneet tässä. Se, että vuotaako ilman räystäitä oleva rakennus, miellyttääkö se omistajien silmää tai onko tekniset ratkaisut yleensäkin toimivia ja kustannustehokkaita, se on toisarvoista. Sama ongelma näyttää olevan Riistakeskuksella ja metsästäjäliitolla. Nyt porukkaan on sekaantunut jo kennelkin.

Riethan nahkhat senthän, vistottaa tollaset, raivhoojat. Ankkaa eli hanheva joulupöythän, sähkölä tapettuva, Onnelista elukkhaa, sitä. Sitä sen olha pittää. Tarhasa kasvanuta. Hirvi, se pithää ammuta, muta lintu, se pithää kuola sähkölä. Joulumetto, se ei oo mithään, ikiaikhanen perinne.
ankkaa ja hanahea, tunkethan kastanjettiä kurkusta ales, pakkosyötethän. Notta lihos ja rasvottus, Voi ietari kuiten,

Jovain son eettistä ko tarhasa kasunutta lihhaa syyvhän, muualta kanta suomhen tuotuva.
toista son syksynen sinikko, luonnon eväilhä lihonu, kaurapellola evästä maaruunsha kerännä.
tahi metto, muStalintu, puolukalla ja mustikalla ittesä lihottanna,.
joka kevhäälä on soitimella muutaman koppelon polokassu.