AR, kiri-kampanjassa tosiaan kerrotaan, että jatkuvapeitteinenmetsänkasvatus ei ole pois taloudellisesta tuloksesta ja siksi aiemmin kyseenalaistinkin metsästäjien kompetenssin riittävyyden metsätalouden asioiden kommentoimiseen. Toki tutkimustuloksia ja laskelmia on joka lähtöön ja jokaista intressiryhmää edustava voi väittää olevansa oikeassa.

Vaikka sinua motivoikin idealistinen luonnonsuojelu, minua ja varmaan monia muitakin motivoi muut asiat. Siksi kannattaa pohtia sitä, miten oma mielipide on muodostunut ja onko se ainoa oikea.

Jos metsän käyttöä koskevia ohjeita alettaisiin tehdä pelkästään luonnonsuojelun näkökulmasta, vahvistaisi se vihreiden ympäristöterrorismin jalansijaa talousmetsissä. Siitä en olisi hyvilläni. Ihminen on luotu olemaan osa ekosysteemiä. Tähän kuvioon ei kuulu se, että liha ostetaan Citymarketista. Liha kasvaa metsässä ja vesistöissä, josta se on lautaselle jollain tavoin saatava. Jotta tuo onnistuu, täytyy riista- ja kalakannat pitää kunnossa. Tällaisia perusasioita ei edes nykyisessä ennätysvauhtia etenevässä urbanisoitumisessa pidä unohtaa.

Toki luonnon tarkkailijalle havinaisen lajin bongaaminen on hieno hetki, mutta mielestäni vielä enemmän taimenesta on iloa sen puraistessa juuri teroitettua Räsäsen koukkua. Siksi riistan status ei vähennä yhtään minun motivaatiotani parantaa lajien selviytymisen edellytyksiä, päinvastoin. Miksi sinä koet nämä asiat toisin?

Kanalintujenmetsästystä ohjaillaan nykyään hieman ennen metsästyskautta tapahtuvien poikuelaskentojen tulosten perusteella .
Jos pesinnät eivät ole onnistuneet , voidaan linnut rauhoittaa jopa kokonaan tulevaksi jahtikaudeksi .

Vähäiseen poikasmäärään vaikuttavat ensisijaisesti kevään sääolosuhteet . Kylminä keväinä poikasia ei kuoriudu ja kuoriutuneillekin ravintoa on niukasti . Jos tilannetta edeltää vielä kylmä ja lumeton tai vähäluminen talvi , on aikuisten lintujen määräkin laskenut korkeamman luonnollisen poistuman
seurauksena . Tällasina vuosina kokenut metsästäjä puristaa liipasinta harvoin , useimmat ei ollenkaan .
Kun pesintä on onnistunut ja riistaa on runsaammin , on luonnosta vara ottaa tuottoa maltillisesti omaan käyttöön . Kai ihmiselläkin on tähän oikeus .

Ja metsästyksestä yleensä ….
Onko arvokkaampaa liihottaa lomalla etelän lämpöön , kun viettää muutama päivä syksyisin luonnon helmassa keräämässä ja metsästämässä luonnonantimia eri muodoissaan ?

Minulla ei ole mitään metsästystä vastaan, vaikka en sitä itse harrastakaan.
Olen myös yrittänyt tehdä olosuhteet metsästykselle mahdollisimman sujuvaksi maillani.
Makuja on toki monia noiden harrastusten suhteen.
Koska vuoden aikana metsässä viettämäni ajan olen siellä pelkästään jalkamiehenä töitä tehden, niin marraskuun pimeinä ja loskaisina aikoina etelä kyllä kutsuu minua vuosittain, eikä se nykyisin ole kovin kallistakaan.
Ymmärtääkseni metsästyskään ei aivan ilmaista ole kun kaikki kulut muistaa laskea mukaan.
Joku on tainnut niistä kuluista joskus täällä jotain kertoakin.

mertsuri-mopokuski: ”…huomioiden kannan kehityksen…”

Esimerkiksi teerikanta on pisimmän aikasarjan (helsingin yliopiston talvilintulaskenta, alkaen vuodesta 1956) mukaan tällä hetkellä alempana kuin koskaan tuona ajanjaksona (60 vuotta). Kanta on yhdestoistaosa vuoden 1980 kannasta, jolloin oli huippuvuosi, joka taas on puolet vuoden 1960 kannasta.

1960 kantaan verrattuna teeriä on tällä hetkellä alle 5%. 1960-luvulla myyränsyöjäpetoja (kettu, supikoira, näätä, minkki, jne) tapettiin moninkertaisesta kannasta 25000 vuodessa. Kanalintukanta kesti vielä tuon rokotuksen, mutta nykyistä holtittomuutta (tapetaan 400000 myyränsyöjää vuodessa) se ei kestä.

Eli otsikko on enemmän kuin totta, valitettavasti.