› Keskustelut › Harrastukset › Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 8 9 10 … 48 49 50

  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Lähetetty: 18.8.2014, 15:15

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Ammatti Raivooja 15.10.2014, 17:29

    Eikös pohjois-savoon myönnetty tänä vuonna +30% enemmän lupia?
    Ja toiseksi se, että istutetaan kuusikko ei tarkoita sitä, että metsästä kehkeytyy kuusikko. Paljon mielenkiintoisempaa olisi kuulla monta prosenttia perustetuista kuusikoista on kuusikoita 15 vuoden jälkeen.

    Ammatti Raivooja 15.10.2014, 19:53

    Noh, on sitä pari kertaa joutunut miettimään istutuskuusikossa, että tehääks tästä kuusikko vai koivikko. Mut ihailtavaa optimismia mehänpojalta kuusen kasvatuksen prosentuaalisesta onnistumisesta.

    mehänpoika 15.10.2014, 20:52

    Jos alue on istutettu kuuselle, ja siihen työntyy päälle lehtipuustoa, on alueella 150-200 vuoden kuluttua kuusikko tai kuusivaltainen metsä, vaikka lehtipuustoa ei olisi hakattu pois päältä. Eikö näin?

    mehänpoika 15.10.2014, 20:59

    Ammatti Raivooja:
    ””Eikös pohjois-savoon myönnetty tänä vuonna +30% enemmän lupia?””

    – Tässä tuli esiin malliesimerkki suuralueella tapahtuneesta hirvikatastrofista, mikä on nimenomaan pyyntiluvallisen hirvestyksen aikaansaannosta. Lupia olisi pitänyt lisätä voimakkaasti jo vähintään 2-3 vuotta aikaisemmin, että olisi vältytty suurilta vahingoilta metsätaimikoissa ja maanteillä. Sellaista ei nykyjärjestelmä salli.

    Tällainen hirvitilanne tuntuu olevan kehittymässä tällä hetkellä muuallakin valtakunnan alueella. Näiden toistumiseen olisi vain yksi lääke: kokonaan pyyntiluvista luopuminen hirvenmetsästyksessä. Uusitut metsästysohjeet olisivat lisäksi tarpeen.

    Jos uudistusaloja istutetaan lähinnä vain kuuselle, kasvaa alueilla päätehakkuuseen asti melkein yksinomaan kuusta. Vain tulipalo tai metsien uudistaminen muuttaa kuusikon muulle puulajille. Mikä se olikaan se kliimaksipuu?

    Ammatti Raivooja 15.10.2014, 21:02

    Näin on. Jokapaikka olisi täynnä kuusia poislukien karuimmat kallionyppylät jos metsät jätettäisiin luonnontilaan. Männyn ja koivun istutus onkin luonnon normaalitilan sotkemista.

    mehänpoika 15.10.2014, 21:11

    Ammatti Raivaajalle:
    Kyllä kennokuusentaimi lähtee yleensä hyvin kasvuun sellaisella maapohjalla, mikä pystyy työntämään koivua luontaisesti heinikon seasta. Tällainen maapohja (MT) ei yleensä rauduskoivulla ole niin tuottava kuin kuusella.

    OMT:llä harvemmin syntyy luontaisia ra-koivikoita kuusenistutusaloille. Silloin kuusen voi jättää kehittymään alikasvoksena.

    Gla 16.10.2014, 02:56

    Hoitamattomasta kuuselle istutetusta alasta muodostuu pääsääntöisesti sekametsä. Se on monimuotoisuuden kannalta hyvä asia, mutta toisaalta esim. suorittava porras jaksaa meitä valistaa sen vaikutuksista metsätalouden kannattavuuteen. Kun tällainen tilanne syntyy metsätaloudessa laiminlyöntien seurauksena, pitäisi päättää, onko se hyvä vai huono asia. Samalla kannattaa miettiä, mikä on metsätaloudessa hyvä tapa ylläpitää metsien monimuotoisuutta ja terveyttä.

    Metsuri motokuski 16.10.2014, 10:16

    Eli jessen nimeämän puolueettoman raadin tulee tehdä tietynlainen päätös , jotta se on uskottava. Muussa tapauksessa raati on tarpeeton. Miksi tällaista raatia tarvitaan jos siltä odotetaan tietynlaista päätöstä ? Eihän sillä ole mitään tutkimista.

    Ihan vain tiedoksi että kaikkia metsän kasvun liittyviä tuhoja ei suinkaan tee hirvi tai hirvielämet. Vuoden aikojen vaihtuminen, säätila sekä taudit vaikuttavat myös. En tiedä tietenkään koko Suomen tilannetta mutta täällä Keski-Suomessa mm myrskytuhot sekä lumituhot muodostavat suurimmat tuhot nuorille metsille.

    Esimerkiksi kylmä kesäkuu teki kasvutappioita uusille kasvuille niin paljon että siellä lienee tämän kesän suurimmat kasvutappiot.

    Nyt sitten jokainen ”huutaa kurkkusuorana” että hirvituhot ovat liikaa kun muitakin tuhoja on tarpeeksi. Onko näin loppujen lopuksi ? Ei ainakaan niillä alueilla joilla minä työskentelen nykyisellä hirvikannalla.

    Gla 16.10.2014, 10:38

    Jessen raati poikkeaa nykyisestä raadista siinä, että nykyisessä systeemissä päätöksen tekee riistahallinto. Se painottaa metsästäjien intressejä enemmän kuin liikenneturvallisuuden, monimuotoisuuden ja metsätalouden edustajat toivovat. On täysin selvää, että jos nämä näkemykset laitetaan samalle viivalle riistahallinnon kanssa, tavoitekannan suuruus alenee reippaasti. Liikenneturvallisuuden nollatoleranssivisioon on kirjattu tavoitteeksi alentaa hirvikanta niin alas kuin se luonnon kannalta on mahdollista. MTK haluaa puolittaa nykyisen hirvikannan jne.

    Olet siinä oikeassa, ettei mitään tutkimista tarvita. Tarpeellinen tieto on jo olemassa.

    Hirvi ei tee kaikkia tuhoja. Kukaan ei ole väittänyt hirven tekevän kaikkia tuhoja, silti hirvimiehet asian toistuvasti ottavat esille. Miksi?

    Muilla kuin hirven aiheuttamilla tuhoilla ei ole merkitystä, jos keskustellaan hirvituhoista ja niiden vähentämisestä. Toisaalta hirvikanta vaikuttaa epäsuorasti esim. juurikäävän yleistymiseen, mutta hirven aiheuttajaksi ei lahoa tilastoihin kirjata, vaikka uudistusala olisikin hirvien takia istutettu kuuselle. Epäsuorat vaikutukset on syytä tunnustaa.

    Vaikka lumi tai myrsky aiheuttaisikin isommat tuhot kuin hirvi, tekeekö se hirvituhojen torjunnasta tarpeetonta? Ei tee, joten jätetään muut tuhojen aiheuttajat hirvikeskustelun ulkopuolelle. Entä kylmän kesäkuun merkitys? Voidaanko säätilaan vaikuttaa? Ei voida, mutta hirvikantaan voidaan, joten tähänkin pätee sama juttu. Ei liikenneturvallisuuttakaan paranneta keskittymällä vain isoimpaan ongelmaan kerralla, joten sama pätee metsään.

    Gla 16.10.2014, 11:24

    Millaisia kasvutappioita Metsuri motokuski muuten tarkoitit?

    http://www.metla.fi/metinfo/
    kasvu/paivittainen/#nyt

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 8 9 10 … 48 49 50