Ikääntyneet ihmiset aiheuttavat kymmeniä kuolonkolareita vuodessa ja puhumattakaan kansantalouden tappioista metsissä hoitamattomuuden ja hakkaamattomuudesta johtuen kun ei enää kyetä hoitamaan omia asioita. Ja väestö vaan vanhenee, joten riski joutua ikäihmisen aiheuttamaan kolarin jatkuu kasvamistaan ja hakkuu mahdollisuudet pienevät.

Vaikka ei puuntakusen mielestä saisi moittia mutta metsästysorganisaation määrittämää se tavoitekantakin on.
Tavoitekannan määrittely pitäisi irrottaa metsästysorganisaatiosta ja perustaa puhtaasti taloudellisuus/haittaasioihin perehtynyt puolueeton asiantuntijaraati.

Hirvi ei ole metsälaji, vaan sen ydinhabitaatti on niinsanotulla poronhoitoalueella (jossa sudet pitävät sen kannan oikean kokoisena). Poro taas ei kuulu suomen luontoon lainkaan, ihan samalla tavalla kuin hirvi ei kuulu suomen metsiin.

Helsingin yliopiston kilpisjärven biologisen aseman johtaja PROFESSORI antero järvinen toteaa porosta: ”Porojen ylilaidunnus tuhoaa maanpinnan, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden. Tunturimaisemasta katoavat vähitellen kasvit ja eläimet.”

Aika hyvin sanottu: KATOAVAT KASVIT JA ELÄIMET. Sama kehitys on kuusettamisineen käynnissä varsinaisella puuntuotantoalueella.

KALEVALA:

Hiiet hirveä rakenti,
juuttahat poroa laati,
pään panevi pökkelöstä,
sarvet raian haarukasta,
jalat rannan raippasista,
sääret suolta seipähistä,
selän aian aiaksesta,
suonet kuivista kuloista,
silmät lammin pulpukoista,
korvat lammin lumpehista,
ketun kuusen koskuesta,
muun lihan lahosta puusta.

Kuten näemme, hirven elementtejä on haravoitu laajalti (ainakin suo-, vesi- ja metsäekosysteemit).

– – – ”ketun kuusen koskuesta” – – – Kettu tarkoittanee nahkaa.
Kerro Sinä, mikä on ”kuusen koskue”?

MM: ”Mitä jos tämä puolueeton asiantuntijaraati toteaakin että nykyisen kokoinen hirvikanta ei aiheuta kokonaisuudessaan liian suurta vahinkoa puustolle jos otetaan huomioon kaikki puuston kasvuun vaikuttavat osatekijä ?”

Mitä tarkoitat kaikilla puuston kasvuun vaikuttavila osatekijöillä, jotka vähentäisivät hirvien haittoja? Sitäkö, että koivu, haapa ja mänty voidaan korvata kuusella ja taas saadaan metsät kasvamaan kuutioita?

Jatketaan tuon spekuloimista, kun vastaat noihin kysymyksiin.

MM:” Jos raati toteaakin että jokun tasoinen kasvutappio on hyväksyttävissä kun huomioidaan että kyseinen eläin kuuluu Suomen alkuperäislajistoon.”

Jonkun tasoinen kasvutappio pitääkin hyväksyä. Mutta ei nykyisen suuruista, eikä varsinkaan lahon määrän lisääntymistä, ekosysteemin yksipuolistumista ja tulevien vuosien metsikköjen häiriöalttiuden lisääntymistä.