Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • mehänpoika

    Gla:
    ””Minä en kaatolupien poistamista kannata, mutta asiasta keskustelu on enemmän kuin tarpeen.””

    – Hirvikannan leikkaaminen vahingonkärsijöitä tyydyttävälle tasolle ei ole onnistunut yli 40 vuotta jatkuneesta yrittämisestä huolimatta. Esim. hirvivahingot metsätaimikoissa ovat VMI:n keräämien tulosteiden mukaan lisääntynet vuosi-vuodelta.

    Hirvivahinkojen pelossa on uudistettavan puulajin valinta yksipuolistunut. On jouduttu kasvupaikan viljavuudesta huolimatta istuttamaan lähes yksinomaan kuusen taimia. Tämä aiheuttaa myöhemmin ongelmia metsien terveydelle, erilaisille luonnontuhoille altistumista ja mm. teollisuuden raaka-aineen saantiin.

    Maanteillä hirvikolareiden määrä korreloi hyvin voimakkaasti hirvikannan koon kanssa, ja on runsaista pyyntiluvista huolimatta pysynyt jatkuvasti korkealla tasolla. Samalla hirvikanta on ollut jatkuvasti hyvin epätasaisesti jakaantunut.

    Siis kaikki hirvien aiheuttamat ongelmat metsissä ja maanteillä aiheutuvat vahasta ja kalkkeentuneesta hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännöstä. Jahti aloitetaan verukkeita käyttäen milloin huvittaa ja toteutetaan enimmäkseen viikonloppujahteina.

    Hirville muodostuu jahtinsa lopettaneiden maille ikäänkuin rauhoitusalueita. Ehkä tämä on osasyynä epätasaisesti jakaantuneeseen hirvikantaan ja pyyntilupien jäämiseen käyttämättä.

    Olisi korkea aika muuttaa metsästyslakia varsinkin pyyntilupakäytännön osalta. Pyyntilupakäytännöstä luopuminen tarpeellisine metsästysohjeineen voisi johtaa hirvistä koituvien haittojen muuttumiseksi todellisiksi hyödyiksi myös metsästäjille.

    Gla:n nuivasta suhtautumisesta pyyntilupakäytännöstä luopumiseen kuvittelen syyksi jonkun hirvestystä harrastavan lähipiiriläisen. Hänen tunteen loukkaaminen voisi lopettaa hyvänkin ihmissuhteen. Tämmöiseenkin asiaan voi mielipiteensä esittäminen hirviasiassa kilpistyä. Nimimerkki yleensä on toimiva tällä palstalla.

    suorittava porras

    #”Oliko esim. vuosituhannen vaihteen tilanne lain mukainen eli vahingot kohtuullisia, kun hirvikolareita tapahtui yli pahimmillaan 3000 vuodessa, useita ihmisiä kuoli ja vielä useampia loukkaantui? Miten riistahallinto otti asiasta vastuun? #”

    Tilanne ei missään nimessä ollut kenenkään toiveiden
    mukainen .Tässä tilanteessa riistahallinto otti nimenomaisen vastuun hirvikannan rajoittamiseksi lisäämällä kaatolupien määrää moninkertaiseksi totuttuun nähden . Moni metsästysseura kuitenkin arkaili pitkään käyttää kaikkia kaatolupiaan , kun hirviä oli ollut arvioiden mukaan kovin vähän vain muutama vuosi aikaisemmin.

    Mutta oliko sittenkään ? 90-luvun lama oli vaikuttanut metsästysaktiivisuuteen . Tästä puolestaan johtui , että havaintoja hirvistä tuli niukasti . Samaan aikaan riistantutkimuksen märärahoja ja henkilöstöä vähennettiin voimakkaasti . Kaiken kukkuraksi yhteistyö riistahallinnon , tutkimuksen ja metsästäjien välillä lakkasi toimimasta .Vuonna 1996 kaatolupien määrä romahti edellisen seurauksena historiallisen alas .
    Kun soppaan lisättään vielä runsaat avohakkuut laman voittamiseksi ja metsänhoidon laiminlyönnit , oli hirvikannan räjähtämiselle suotuisat olosuhteet . Yhtä ainoaa tahoa on kuitenkin turha syytellä . Tekijöitä ongelman syntyyn oli monia , ja tilanne kaikille uusi . Nyt ollaan jo viisaampia. 2000-luvun alkupuolen vahinkotilastoihin on kuitenkin nykytilanteessa turha vedota lupamäärien lisäämiseksi.
    .

    MJO

    Hirvikannan leikkaaminen vahingonkärsijöitä tyydyttävälle tasolle ei ole onnistunut yli 40 vuotta jatkuneesta yrittämisestä huolimatta. Esim. hirvivahingot metsätaimikoissa ovat VMI:n keräämien tulosteiden mukaan lisääntynet vuosi-vuodelta.

    Älä valehtele, ei varmasti ole. 10..15 vuotta sitten hirvikanta oli paljon suurempi, kuin nykyisin. Joten ei varmasti ole taimikkotuhotkaan kasvaneet vuosi vuodelta.

    Naurettavaa väittää, ettei mitään olisi tapahtunut yli 10 vuoden aikana hirvikannassa.

    mehänpoika

    MJO:lle!
    Aivan oikein! Hirvikanta on jonkun verran pienentynyt vuosituhannen vaihteen ajoista, mutta on edelleen liian suuri maantieliikenteen turvallisuuden ja metsätaimikoiden esteettömän kehityksen kannalta.

    Esim. eiväthän vieläkään metsänomistajat uskalla istuttaa hirvien pelossa enemmälti muuta puulajia kuin hirville huonommin kelpaavaa kuusta. Nytkin on taas sellainen tuntuma, että entisestäänkin ylisuurta hirvikantaa edelleen paisutellaan.

    En ole väittänytkään. että hirvikanta ei ole vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta silti hirvikannan leikkaaminen vahingonkärsijöitä tyydyttävälle tasolle ei edelleenkään ole onnistunut.

    Esim. VTV hirvitarkastuksessaan vuonna 2005 arvosteli ankarasti nykyistä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmää. VTV:n mukaan se johtaa aika-ajoin liian tiheään hirvikantaan, josta johtuen hirvistä koituvat vahingot muodostuvat kohtuuttomiksi.

    Yhtenä keinona VTV esitti harkittavaksi hirvien pyyntiluvista luopumista. Miksi tällaista ei ole toteutettu? Se olisi voinut vähentää muiden hirvivahinkojen lisäksi myös hirvikolareissa loukkaantuneiden määrää. Ehkä myös hirvikanta olisi muodostunut riittävän tasaiseksi.

    Hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista ei ole kattavaa seurantajärjestelmää muualla kuin VMI:n yhteydessä kerätyissä tulosteissa. Tulosteitakaan ei taida saada joka vuosi, mutta julkaistujen inventointitietojen mukaan hirvivahinkoalat ovat olleet koko ajan kasvussa, riippumatta siitä, että Etelä-Suomessa on istutettu vain lähinnä kuusen taimia.. Ilmeisesti nykyisin luontaiset ja kylvetyt männyn uudistusalat ovat nyt valtavan hirvikulutuksen kuhteena, ainakin kauempana häiriötekijöistä.

    Kaivele VMI:n tulosteet eri vuosilta esiin ja sieltä todetut hirvivahinkoalat tuhoasteittain. Ehkä se vähän rauhoittaisi mieltäsi.

    suorittava porras

    VM-inventointien tuloksiin kannatta todellakin tutustua tarkkaan. Hirvien määrä on lisääntynyt tasaisesti taimikonhoitorästien lisääntymisen myötä . Tämä kehitys katkaistiin hirvien osalta 2000-luvun alun tehostetulla metsästyksellä PYYNTILUPIA lisäämällä. . Hoitorästien kasvu ei sitävastoin ole pysähtynyt.

    On syytä pitää mielessä , että hirvikannan kasvun tärkeimmäksi tekijäksi on tutkimuksin osoitettu kiistatta ravintotilanteen voimakas paraneminen 70-luvulta alkaen . Tämä tarkoittaa sitä aikaa , jolloin taimikoiden hoidossa alettiin lipsua.

    jees h-valta

    Metsästyksellähän se tosiaan pitäisi pitää se kannan tilanne vakaana. Eikö metsästäjät osaa laskea kuin kertaamalla vuodesta toiseen samoja lukuja lupien hakuun. Taitaakin olla laadittu pakastimien määrän ja koon mukaan tuo jahdattavien määrä. Mielestäni havainnot pitäisi lisääntyä metsästäjilläkin kun meikätaviskin näki mitä laumoja niitä laidunsi puuntuottajien taimikoissa.

    mehänpoika

    Suorittava porras ei halua tunnustaa, että hirvivahinkojen lisääntyminen merkitsee käytännössä mm. taimikon täydentämistarpeiden lisääntymistä. Myös sellainen näkyy VMI:n tulosteissa hoidon tarpeena. Välttämättä taimikoiden hoidosta lipsumisesta ei siten olisi kysymys.

    Hirvien ravintotilanteen parantumisesta 1970-luvulta lähtien en ole nähnyt yhtään tutkimusta. Tuntuukin keksityltä koko ko. tutkimuksen tulos. Kesäravinnostahan ei olisi puutetta tiheillekkin hirvikannoille, mutta koivun taimet menisivät entistä varmemmin siinä ohessa.

    Talviravinnon osalta tuntuisi päivänselvältä, että ainakin männynhavu on vähentynyt, koska laaja-alaisia männyn istutuksia ei ole Etelä-Suomessa kymmeniin vuosiin enää tehty. Hirvien talvilaidunalueet ovat nykyisin männyn luontaisen ja kylvön suppeammilla aloilla. Ehkä ravintotutkimuksissa on arveltu mustikanvarvuston olevan melkein läpi talvien hirvien ulottuvissa.

    Gla

    Luetko Suorittava porras linkin takana oleva julkaisun? Siinä kerrotaan kattavasti syyt tilanteen kehittymiseen.

    http://epublications.uef.fi/
    pub/urn_isbn_978-952-21
    9-314-8/urn_isbn_978-952
    -219-314-8.pdf

    suorittava porras

    Kannattaa muidenkin tutustua GLA:n esittämän linkin takaaa löytyvään väitöskirjan sisältöön . Olen tutustunut aikaisemmin osiin kyseisestä tuotteesta ja aivan viimeaikoina taustatietoihin siitä , mitkä tekijät johtivat lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun. Ei ollut vain yhtä syytä ,vaan monien eri osatekijöiden summa.

    Tällä palstalla on käsitelty asioita hiukan suppeasti . Väitöskirja antaa tietoa laajemman näkemyksen muodostamiseksi .

    Yksi vähemmän käsitelty näkökulma on eri tahojen yhteistyön merkitys hirvikannan säätelyssä. Jos yhteistyö ei toimi , seuraa hankaluuksia ennemmin tai myöhemmin. Myös muutokset organisaatioissa ja tinkiminen tutkimuksessa voivat aiheuttaa herkällä hetkellä toteutuessaan ikävä yllätyksiä . Edellä mainittu tapahtumaketju taisi olla loputa se ”nalli” , joka räjäytti ”pommin”.

    suorittava porras

    Lueskelpa Mehänpoika tämä .
    ”HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa – RKTL – Riista- ja kalatalouden …” ja vertaile lisäksi taimikonhoidon tason kehitystä VMI:en tuloksista samalta ajanjaksolta .

    Tuo jatkuva jankuttaminen pyyntilupakäytännöstä luopumiesta toimivana keinona hirvikannan säätelemiseksi ei oikein näyttäisi yllä mainitun tutkimuksen perusteella soveltuvan edes huonosti aiottuun tarkoitukseen .

    Hirvikanta olisi jatkanut hallitsematonta kasvuaan ellei ministeriö olisi lisännyt voimakkaasti lupamääriä 2000-luvun alussa ja painostanut metsästäjiä niitä käyttämään . Metsästäjät itse eivät uskoneet Suomen metsissä vaeltavan niin suurta hirvimäärää evätkä näinollen olisi metsästäneet riittävästi eläimiä kannan supistamiseksi . Pyyntiluvattomassa tilanteessa tavoitteet olisivat hämärtyneet ja riistaa olisi jahdattu paljon maltillisemmin .

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 495)