Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Ammatti Raivooja

    Itte oon kanssa nähnyt muutama vuosi sitten noilla kohdilla hirvilauman tienlaidassa. Voisin lyödä vetoa vaikka mistä, että ylinopeutta on tultu. Keskellä ei mitään eikä kameratolppia ja nuori mies. Ei liikenteen mukana enää pysy jos ei ole vähintään sitä kymppiä päälle rajoituksen, ainakaan parikymppisten nuorten miesten edessä.

    Gla

    ”Ei liikenteen mukana enää pysy jos ei ole vähintään sitä kymppiä päälle rajoituksen”

    Ajonopeuden muutos on seikka, mikä riskin muutoksen määrittelee. Ylinopeus on eri asia kuin ajonopeus. On todettu, että rajoituksen lasku alentaa ajonopeuksia, mutta lisää ylinopeuksia.

    Liikenteen ajonopeuksia käsittelevän tilaston mukaan ajonopeudet eivät ole pitkiin aikoihin nousseet. Myöskään ylinopeuksien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Toisaalta, mikä on se liikenne, jonka mukana ei enää pysy? Lippispäiset nuoret miehetkö? Ei, liikenne on kaikki, jotka tien päällä liikkuvat. Se muodostaa nopeusjakauman, jolle voidaan määrittää keskiarvo, keskihajonta yms. matemaattisia määreitä. Yleensä gaussin käyrän mukainen jakauma tarkoitaa sitä, että joukon keskivaiheella olevaa kuskia nopeammin etenee puolet liikenteestä. Toisaalta pienellä nopeuserolla ajavien ajonopeus tasoittuu ohituspäätöksen jäädyttämiseen.

    Itse olen huomannut, että iän myötä riskejä tulee arvioitua entistä tarkemmin ja se vaikuttaa ajotapaan. Samalla se vaikuttaa siihen, miten kokee muiden ajotavan. Vaikutus on sama kuin ajan kultaamilla muistoilla.

    Ammatti Raivooja

    ”Yleensä gaussin käyrän mukainen jakauma tarkoitaa sitä, että joukon keskivaiheella olevaa kuskia nopeammin etenee puolet liikenteestä.”

    Voisit vähän tarkemmin selittää tätä gaussin käyrää tässä yhteydessä . Nyt tää on sama kuin sanoisi, että jonon keskellä seisovan edellä on puolet jonosta.

    Ajonopeudet voi olla, että eivät ole keskimääräisesti lisääntyneet koska iäkkäiden autoilijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Toisaalla on taas teknologiaa hyväksikäyttävät nuoret, jotka ovat tietoisia kameratolpista ja todellisista nopeuksista. Vanhat ihmiset aiheuttavat kymmeniä kuolonkolareita vuodessa, ikäautoilun myötä tiet ovat muuttumassa entistä vaarllisemmiksi.

    jees h-valta

    A.R. Minusta tuntuu että hirvikannan kasvu on aivan yhtä vakava uhka liikenteessä kuin ikäihmisetkin. Ikäihmiset varmasti pärjäävät kohtuullisen hyvin valtatieliikenteessä kunhan mitään yllättäviä ei tapahdu. Kuten hirven tulo ajoväylälle. Ikäihmisten pärjäämistä saadaan tekniikan myötä jopa parannettua (jo nytkin) kun on kaistavahdit sun muuta ajoa tarkkaavat systeemit. Ikäväki on vaurasta ja ostaa uusia autoja joissa hyvä turvavarustus. Hirvi vain on vielä kauan ongelma koska sen tulo saattaa yllättää auton turvavarusteetkin. Hätäjarrutus ei paljon auta kun se hirvi tulee liian lähellä auton eteen liian nopeasti. Nuoret autoilijat ja siihen vielä hirvet on aivan liian paha yhdistelmä. Tulee raatoja molemmilla puolin. Hirvikanta rajusti alas on ainut tulevien veronmaksajien turva liikenteessä. Hurjastelua he harrastavat aina niin kauan kuin jonkun kottosen alle saavat. Sitähän meidän kulttuurimme on ihannoinut jo kauan. Kaikki ralliautoilu on aina ollut in.

    Gla

    AR: ”Voisit vähän tarkemmin selittää tätä gaussin käyrää tässä yhteydessä .”

    Koska sanoit, ettei ilman 10 km/h ylitystä pysy liikenteen vauhdissa, aloin kysellä, että mitä vauhtia liikenne etenee. Totesin, että liikenne muodostuu kaikkista tienkäyttäjistä, eikä niillä ole yhteistä nopeutta. Jos jaetaan tienkäyttäjien nopeus tiettyihin lokeroihin, esim. yli 10 km/h alle rajoituksen ajaviin, -10…-5 km/h, -5…0 km/h, 0…5 km/h, 5…10 km/h ja yli 10 km/h ylinopeutta ajaviin, löydetään noille ryhmille osuudet koko liikenteestä. Jokin niistä on suurin ja muut pienempiä. Todennäköisesti noista muodostuu gaussin käyrä, mutta se ei anna vastausta siihen, mikä on liikennevirran nopeus. Koska käytit tuota termiä, voisit avata sen sisältöä ja sitä, miten sen autoa ajaessasi määrittelet.

    AR: ”Ajonopeudet voi olla, että eivät ole keskimääräisesti lisääntyneet koska iäkkäiden autoilijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Toisaalla on taas teknologiaa hyväksikäyttävät nuoret, jotka ovat tietoisia kameratolpista ja todellisista nopeuksista.”

    Turha tuollaisella on spekuloida, kun ajonopeuksista löytyy hyvinkin tarkat tilastot. Mittauspisteitä on satoja, jotka koko ajan keräävät dataa aiheesta.

    Ammatti Raivooja

    Niin, minä spekuloin, että gaussin käyrän pääjoukko ajaa 5-10km/h ylinopeutta. Vai mitä itse spekuloit, että suurin joukko ajaa maksimissaan nopeusrajoitusta? Varmaan kaikki on ainakin huomannu, että rekat ajaa pääsääntöisesti rajoitinta vasten eli sen 89kmh. Se on se liikennevirta aika monesti ja moni ajaa niistäkin ohi.

    Gla

    1-ajorataisilla pääteillä kesäaikaan autojen keskinopeus on 80 km/h rajoitusalueella 82,3 km/h. Kun rajoitus on kesät talvet 100 km/h, keskinopeus on 96,9 km/h. Kun rajoitus on kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, kesällä keskinopeus on 92,8 km/h. Ylinopeuksien osuus on noissa 63%, 42% ja 27%.

    Talvella pysyvillä 80 km/h osuuksilla keskinopeus on 81,3 km/h, pysyvällä 100 km/h alueella 92,2 km/h ja talveksi 100 > 80 km/h alennetuilla osuuksilla 84,7 km/h. Ylinopeuksien osuus 58%, 26%, 74%.

    En jaksa kaivaa ylinopeuksien jakaumaa, mutta näppituntumani mukaan osuus pienenee sitä mukaa, kun ylinopeuden määrä kasvaa poikkeuksena ehkä talvirajoitettu tieosuus. 10 km/h ylinopeutta ajavat edustavat selkeää vähemmistöä. Toki paikallisesti ja ajallisesti vaihtelua esiintyy, luvut ovat kooste kaikista pääteistämme.

    Ammatti Raivooja

    Mikä on 100kilsan nopeusrajoituksen alueella autojen, jotka saavat ajaa 100 kilsaa tunnissa keskinopeus? Entäs autojen keskinopeus tieosuuksilla missä ei ole liikenteen mittauspisteitä? Ainakin keskihajonta on suurempi. Siellä missä kaikki tietää, että ei ole poliisista vaaraa.

    Korpituvan Taneli

    Menee hiukan ohi aiheen, mutta toteasin että 60 km/h rajoitusalueella ylinopeusprosentti on aika lähellä sataa, riippumatta siitä kuinka kinkkisessä paikassa ajetaan.
    No, hirviä ei juuri sellaisilla alueilla liiku.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    ”Mikä on 100kilsan nopeusrajoituksen alueella autojen, jotka saavat ajaa 100 kilsaa tunnissa keskinopeus?”

    98,2 km/h kesällä silloin, kun tieosuudella on 100 km/h kesät talvet.
    93,9 km/h kesällä silloin, kun tieosuudella on talvella 80 km/h.

    Talvella 93,2 km/h.

    Nämä ovat siis 1-ajorataisia tieosuuksia. 2-ajorataisilla tieosuuksilla on pääsääntöisesti hirviaita, jos hirvistä on vaaraa.

    ”Entäs autojen keskinopeus tieosuuksilla missä ei ole liikenteen mittauspisteitä? Ainakin keskihajonta on suurempi.”

    Nämä luvut on laskettu niin suuresta datamäärästä, että kaikkien tieosuuksien nopeuksia on turha mitata. Noin 300 pistettä eri puolilla Suomea kerää aineistoa periaatteessa 24/7. En myöskään näe mitään syytä, miksi keskihajonta olisi suurempi siellä, missä nopeuksia ei mitata. Nopeudet ei riipu siitä, missä mittauspisteitä on. Nopeudet määräytyy muiden tekijöiden perusteella.

    ”Siellä missä kaikki tietää, että ei ole poliisista vaaraa.”

    Kameravalvonta alentaa ajonopeuksia muutama km/h ja muu näkyvä valvonta varmaan saman verran. Nämä luvut ei kuitenkaan ole peräisin poliisin tutkasta, vaan tiehallinnon automaattisista mittauspisteistä, joita ei käytetä nopeusvalvontaan. Kuljettajat pääsääntöisesti ei huomaa mittauspistettä ajaessaan sellaisen ohi puhumattakaan, että tietäisivät, mikä laitteisto tien vieressä on.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 495)