Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Korpituvan Taneli

    Rekkamiehen kanssa samaa mieltä!
    Meilläpäin en tiedä tai en ainakaan kerro toteutuneista ulkopuolisista jahdeista, mutta sen suuntaista kuiskuttelua ja ehdottelua kuulee usein. Niihin olen vastannut että haluan pysyä täysin erossa, voin olla kyllä näkemättä mitään, mutta en missään tapauksessa halua siitä mitään hyvitystä. Senverran on äitee saanu lainkuuliaisuutta opetettua.
    Vaikka itselle olisi eduksi, niin lain kunnioitus on niin vahva etten lähde mukaan muun hyödyn saajaksi kuin sen, että elukat metsästä vähenee.

    En tiedä tuleeko tämä jollekkin jotenkin yllätyksenä, mutta kaikki metsästyshalukkuus ei kyllä kanavoidu metsästysseurojen kautta. Näin näköjään täälläkin, vaikka tiedän ettei paikallinen seura(t) harrasta uusien jäsenien simputusta niinkuin kuulemma jossakin on tapana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    #”Eli Suorittavakin myöntää että Riistaneuvostokin on pelkkä metsästäjäjärjestön osa! MOT.”#

    Kuusi henkilöä edustaa riistanhoitoyhdistyksiä ja neljä muita sidosryhmiä . Riistaneuvoston kokoonpano on lopulta aika monipuolinen . Näissä rhy:den edustajissakin on useita maanomistajia . Ilman kokemusta ja laja-alaista näkemystä ei näihin tehtäviin esitetä eikä valita .

    PS. harvemmin esim. palloiluseuran johdossa on vastaavaa määrää muiden , kun varsinaisen lajin edustamia tahoja.
    Aika villiksi saattaisi metsästyskin mennä , jos esim. tämän palstan muutamat ”asiantuntijat” pääsisivät olemattomalla metsästyskokemuksella kääntelemään vallankahvaa
    riistahallinnossa .
    Noviisit eivät varmasti tule olemaan enemmistönä minkään järjestön päätöksenteossa . Eivät metsästäjärjstöissäkään . Ompeluseurat ovat asia erikseen .

    jees h-valta

    Olen edelleen sitä mieltä että tehokkain ja toimivin ratkaisu hirviongelmaan on vuokrasopimusten teon lopetus ja aita taimikon ympäri. Nöyryyttä ”ompeluseurojen” perustamiseen alkaa löytyä kun on pakko.

    Gla

    Suorittava on oikeassa siinä, että palloiluseurojen johdossa ei ole vastaavaa edustusta kuin riistaneuvostossa. Erona on silti muutama juttu. Riistaneuvosto ei ole urheiluseura. Ei metsästysseurankaan johdossa ole ulkopuolisia. Lisäksi metsästystä on tarpeetonta verrata palloiluseuran toimintaan, koska juuri mitään yhteistä ei näiden toiminnassa ole. Metsästystä pitää arvioida niistä lähtökohdista, jotka metsästykseen vaikuttaa. Ja kun kyse on eri intressiryhmiin vaikuttavasta toiminnasta, parempi vertaus löytyy niistä tilanteista, joissa sovitaan esim. työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä yms. asioista. Johan alkaa löytyä työryhmiin edustajia eri suunnista.

    suorittava porras

    Julkiset hallintotehtävät
    Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät ovat

    metsästyslaissa (615/1993) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa (616/1993) säädetyt tehtävät
    metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä nimittämiensä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja voimassa pitäminen
    riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien nimittäminen, ohjaus ja valvonta
    riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon vastaanottajien sekä ampumakokeiden vastaanottajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta
    riistavahinkolain (105/2009) 25 §:ssä tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivien riistanhoitoyhdistysten edustajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta.
    Muut tehtävät
    Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat

    kestävän riistatalouden edistäminen sekä riistatalouteen liittyvän yleisen edun valvonta
    riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraaminen sekä näihin liittyvien toimintojen kehittäminen yhdessä tutkimuksen kanssa
    riistanhoidon sekä riistan elinympäristöjen hoidon edistäminen
    riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjen hoitoa koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu, laatiminen ja päivittäminen
    riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
    kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
    riistanhoitoyhdistysten toiminnan edistäminen ja riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden kouluttaminen
    metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen
    tiedotus ja viestintä
    Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten yhteisten tietojärjestelmien, tietovarantojen ja tietopalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä toimialan yhteisten tietojärjestelmien, tietovarantojen ja tietopalveluiden kehittämiseen osallistuminen
    kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen.

    suorittava porras

    Rhy:n tehtävät
    Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

    Riistanhoitoyhdistyksen julkisia hallintotehtäviä ovat

    metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen
    riistavahinkolain 25. pykälässä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen
    metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa
    muut riistanhoitoyhdistykselle riistahallintolain tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät.
    Riistanhoitoyhdistyksen muita tehtäviä ovat

    kestävän riistatalouden edistäminen
    kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen
    riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen
    metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä
    muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen.

    Puun takaa

    Täyttäessäni Metsäkeskukselle lähetettävää taimikkoon kohdistunutta hirvieläinvahinkoilmoitusta, kiinnitti eräs kohta huomioni: ”Hakija sitoutuu vastaamaan Metsäkeskukselle aiheutuneista tarkastuskustannuksista”.
    Tämä tulee kysymykseen jos vahinkohakemus olisi aiheeton.
    Miten voi ola mahdollista sitoutua kustannuksiin jos ei tiedä miten vahinko todellisuudessa määritellään?
    Kaiken lisäksi maksettavassa korvauksessa näkyi olevan 250 euron omavastuu.
    Kertokaapa kokeneemmat, oletteko ihan oikeasti saaneet hirvivahinkokorvauksia, ja miten vahingot on käytännössä määtritelty?

    Gla

    Suorittavan listaamassa kokoonpanossa on 24 jäsentä, joista 16 eli 67% on metsästäjien edustajia. Muita on 8 eli 33%. Noista 3 eli 37,5% on vihreitä ja yksi eli 12,5% on metsästäjiin vahvasti kytköksissä oleva rktl:n edustaja. Yksityisten metsätalouden harjoittajien edustajia on 1 kpl eli koko joukosta 4%. Liikenneturvallisuutta ei edusta kukaan.

    Voidaanko yhteisesti sopia, että haudataan puheet yhteisesti sopimisesta tämän asian yhteydessä?

    Gla

    Kysyin Metsäkeskuksen tarkastajalta vahingon arviointiperusteita, mutta ne oli tuolloin uudistuneet, eikä tarkastaja itsekään niitä tuntenut. Oli vasta menossa koulutukseen. Tämä tapahtui syksyllä 2013.

    Maastossa laskettiin kuviolta vaurioitunut puusto (jako vaurion vakavuuden perusteella neljään luokkaan) ja puustoa täydentävät kasvatuskelpoiset luontaiset taimet. Toimistolla tarkastaja syötti koealojen tulokset tietokoneeseen, joka arpoi tuloksen vahingon vakavuudesta ja sen perusteella korvausperusteet.

    Minun tapauksessani taimikko tuomittiin kasvatuskelvottomaksi. Tällöin tarvittiin metsäalan ammattilaisen laatima kustannusarvion sisältävä suunnitelma kuvion uudistamisesta. Lähetin sen metsäkeskuksen tarkastajalle. Aikanaan tuli korvauspäätös enimmäiskorvauksesta. Se sisälsi tarkastajan arviointikustannukset, kasvun ja laadun menetyksen sekä uudistamiskulut sisältäen suunnitelman laatimiskulut. Mhy:n kautta tehtynä uudistaminen pysyi suunnitelman mukaisissa hinnoissa eli kaikki tuli korvatuksi. Käytännössä minun tappiokseni jäi heinää ja vattua rehottava pusikko, jonka perkaamisessa riittää lähivuosina ylimääräistä töitä. Tätä ei korvata.

    Kysyin ennen maastokäyntiä tarkastuskustannuksista ja koska tässä tapauksessa summa oli 100 €, en ollut huolissani asiasta. Käytännössä tuo ei riittänyt kuluihin, koska aikaa maastokäyntiin meni muistaakseni n. 3-4 h ja tarkastajan matka palstalle oli yhteensä yli 70 km eli tunti. Muutenkin tarkastaja antoi ymmärtää, että rajatapaukset voidaan laittaa maksuttoman neuvonnan piikkiin. Mutta se varmaan riippuu tarkastajasta ja maanomistajan pärstäkertoimesta.

    Omavastuuta ei minulla korvaussummassa ollut. Mutta jos sellainen on otettu käyttöön, varsin näppärällä tavalla saadaan taas korvauksiin käytettyjen eurojen määrä tilastoissa eli virallinen käsitys hirvivahinkojen määrästä laskuun. Vahinkotason määräytymistäkään on vaikea todentaa, kun se muodostuu monen tekijän summasta, eikä kaavaa meille kerrota.

    Puuhastelija

    Käsittääkseni metsään.fi ohjelman taimikot on käyty tarkastamassa maastokäynnillä??? Jos näin on niin eikös se olisi helppoa, kun tarkastaja arvioi myös prosenteissa hirvituhon ja tämä näkyisi metsään.fissä. Näinollen tulisi valtakunnallisesti erittäin kattava kuva hirvivahingoista ja myös metsänomistajalle tulisi tietoa. Tosin tuommoinen lisätarkastus maksaa, mutta olisikohan se tarpeellista?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 495)