##”Te, joiden mielestä hirvikantaa valtakunnan tasolla ei pidä alentaa, mikä on syynä mielipiteeseenne? Nyt ei kannata tuijottaa oman seuran hirvityhjiötä, vaan katsoa asiaa laajempana kokonaisuutena”##

Alueemme riistapäällikkö kertoi vastuun hirvikannan hoidosta ja määrästä siirtyvän paikallistasolle (= hirvitalousalueet , rhy:t)
Hirvitiheyttä ei enää ohjailla valtakunnallisilla suosituksilla . Kullakin alueella määritetään metsästyksen voimakkuus tapauskohtaisesti .
Riistahallinto hyväksyy alueiden hyväksi näkemät kaatomäärät saamansa esityksen pohjalta.
Riistahallinnon rooli onkin entistä enemmän tukea metsästäjiä neuvonnallisin keinoin ja kertoa metsästäjille eri vaihtoehtojen vaikutukset . Toiminta on samankaltaista , kun metsäneuvonnassa .
Vaihtoehdot kerrotaan ja esitellään , mutta toteuttaja valitsee parhaaksi katsomansa vaihtoehdon vallitsevaan tilanteeseen nähden.

On selvää, että jokainen hirviseurue haluaa metsälle vuosittain .
Päätökset hirvien määrästä tehdään tältä pohjalta . Valitettavasti on paljon pinta-alaltaan pieniä seuroja . Näiden kohdalla hirvitiheyden on oltava lähempänä 4:ää/1 000 ha , jotta harrastus voisi jatkua vuosittaisena tapahtumana . Mitä pienempi seura , sitä suuremmat hirvitiheydet vaaditaan . Kaikki eivät yhteislupahankkeisiin suostu.

Hirvikannan alentaminen ei valitettavasti ole kiinni minun eikä sinun mielipiteistä . Totesin vain , että pienet seurat eivät pääsisi joka vuosi metsälle alle 4 hirveä / tuhat ha tiheyksillä .

Monet seurat omaavat pitkät perinteet , ovat tehneet isoja investointeja harrastuksensa turvaamiseksi ja ovat keskeinen osa -jopa ainoa toimiva – kyläyhteisöä . Jos käyt esittämässä , että hirvien määrää on alennettava nykyisestään ja joka johtaisi harrastuksessa välivuosiin , voi vastaus olla aika tikkuinen .

Muistutan , että tilanne muistuttaa tällä hetkellä 20 vuotta sitten vallinnutta tilannetta . Laman seurauksena metsästysinto hiipui . Riistantutkimusmäärärahoja ja virkoja leikattiin . Myös vastuuta metsästyksestä alettiin siirtää maakuntiin . Lisäksi luottamus ja yhteistyö eri tahojen kesken ontui murroksen seurauksena .
Tällä hetkellä tilanne ei onneksi ole niin paha jälkimmäisen elementin kohdalla .

Gla vaatii kovasti hirvikannan alentamista . Yllä mainitut tekijät on syytä ottaa huomioon . Toiveita ei kannata asetella kovin korkealle .
Kuinka onnistuu asennemuokkaus hirvikannan alentamiseksi , kun suositukset esim . naarasvoittoisesta hirvikannan verotuksestakin monen vuoden rummutuksen jälkeenkin kaikuvat kuuroille korville .
Alueittainen resurssipula ja toisaalla hirvikannan yliverotus tuottavat myös omat haasteensa tilanteeseen. Eläkkeelle jäävä riistapäällikkö totesi , että pakottaminen johonkin ei ole ollut toimiva ratkaisu.

Mitenkäs Jesse itse suhtautuu suosituksiin ? Metsänhoidossa lienevät käytössä omat polut , vaikka suositukset on valtakunnallisesti kokeiltu ja hyviksi havaittu . Entäpä liikenne ? Suositukset ja terve järki varottavat esimerkiksi lähtemästä ohittamaan pitkää ajoneuvojonoa . Varsinkin ,jos kaksi tai useampia autoja on tekemässä edessä yhtäaikaa saman liikkeen .
Tarvitaan vain yhden ohittajan virhe , jolla ”ovi” takaisin omalle
kaistalle sulkeutuu . Vastaan tuleekin auto ja pellit paukkuvat .
Jesse viilettää tiellä täysin muista piittaamatta . Metsästysseuroissa sentään noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä käytäntöjä .

Riistahallinnolla ei ole onneksi poliisin roolia . Siihen ei käytännössä olisi mahdollisuuksiakaan . Resursseja on leikattu ja sama linja jatkuu.
Riistahallinnon tehtävä on kerätä tietoa ja saamansa tiedon pohjalta luoda erilaisia toimintamalleja , joista metsästäjät valitsevat omiin olosuhteisiinsa sopivimman vaihtoehdon. Tilanteet ja tarpeet vaihtelevat kovasti yhden pitäjänkin sisällä , saati maanlaajuisessa mittakaavassa .

Mitä petoihin tulee , on niiden esiintymisalueiden hirvikanta
kasvussa . Miksiköhän ? Metsästystä on jouduttu rajoittamaan koirien joudutta susien syömäksi tai uhkaamaksi .
Suden suojelijat kertovat mielellään petojen syövän vain heikkokuntoisia yksilöitä . Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä hirven kohdalla , että kanta jalostuu entistä elinvoimaisemmaksi petojen toimesta : )

Jees, kolmen auton ohitus ei ole kiellettyä. Nopeusrajoituksen ylittäminen on kielletty. Olenko väärässä, että kolmen auton ohituksessa on ylinopeutta sen verran, että tutkaan ajettaessa ollaan nelivedosta ja kuutoskoneesta huolimatta päiväsakoilla, kenties jopa ajokortti on katkolla? Vaikka hirvikantakeskusteluun ei sinun muu liikennekäyttäytyminen kuulukaan, suorittavan portaan rinnastus on täysin oikein. Ainoa asia, mikä täytyy tuossa kohtaa muistaa on se, että liikennesääntöjen noudattamista ei millään tavalla pidä kytkeä hirvikanta-asiaan, eikä hirvikannan tarkastelua voi jättää tekemättä siksi, että eräs satakuntalainen metsänomistaja on ajanut ylinopeutta.

Suorittavan portaan kommentista ymmärrän täysin, että metsästäjät vastustavat kannan alentamista ja heitä saattaisi harmittaa, jos tavoitekantaa rukattaisiin alaspäin. Silti, sekö nyt on asia, joka estää liikenteessä aiheutuvien haittojen vähentämisen tehoikkainta keinoa käyttäen? Asennemuokkaus on kieltämättä vaikea asia, kun vuosikymmenet on totuttu siihen, että metsästäjät yksin päättävät asiat ilman, että tarvitsee ottaa asioista vastuuta. Joskus tämä kuitenkin on edessä. Kun pakottaminen ei ole hyvä ratkaisu, kannattaa siihen etsiä keinot, jolla homma onnistuu vapaaehtoisesti.

Suoraa vastausta en kuitenkaan ole saanut siitä, estääkö huoli metsästyksen harrastajien mielen pahoittumisesta muodostamasta mielipidettä siitä, että hirvikantaa pitäisi alentaa. Mutta jos tuo on syynä mielipiteeseen, se on täysin ok, koska jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Ihmettelen vain sitä, mikä painoarvo 1500 vuosittaisesta hirvikolarista ja niissä aiheutuvista henkilövahingoista syntyvän mielen pahoittamiselle annetaan. Onko se mielestäsi vähemmän tarkeätä kuin metsästäjien mielen pahoittaminen? Vai koetko asian niin, että kolareissa vastuu on yksin kuljettajalla ja metsästyslain 26§ kirjaus ei liity tähän asiaan millään tavalla?

##”Ihmettelen vain sitä, mikä painoarvo 1500 vuosittaisesta hirvikolarista ja niissä aiheutuvista henkilövahingoista syntyvän mielen pahoittamiselle annetaan ”##

Osa noista 1 500 vuosittaisesta kolarista johtuu myös autoilijoiden asenteista . Paljonkohan lienee peräänajokolareita . Liian lähekkäin ajaminen aiheuttaa myös sen , että ympäristöä ei seurata riittävästi .
Kaiken kukkuraksi ajellaan toisten päälle . Riittävät etäisyydet ajoneuvojen välillä pienentäisivät riskiä joutua hirvikolariinkin merkittävästi .

Henkilövahingot ovat aina inhimillinen targedia , mutta oletteko tulleet ajatelleeksi millainen tragedia on , kun kymmeniltä tuhansilta luontokappaleelta riistetään vuosittain henki sen vuoksi, ettei pellit ruttaannu ja ettei muutamia taimia joutaisi eläimen ravinnoksi .

Olen joutunut lähietäisyydetä seuraaman kymmenien hirvien kuolinkouristukset hyvän osuman jälkeen siihen hetkeen , kun henki ähkäisten pakenee ja uljaan eläimen silmät lasittuvat lopullisesti . Siinä tilanteeessa on mieliin hiipinyt ajatus toimintani oikeellisuudesta toista luontokappaletta kohtaan . Toistaiseksi olen noudattanut yleisen mielipiteen vaatimusta hirvien vähentämiseksi . Jatkosta en ole lainkaan varma .