› Keskustelut › Harrastukset › Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 30 31 32 … 48 49 50

  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Lähetetty: 18.8.2014, 15:15

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras 3.3.2015, 21:28

    Yksi yhteisluvan osakas oli ilmeisesti omin päin ylittänyt oman kiintiönsä yhteisluvan sisällä . Muitakin epäselvyyksiä oli . Sanktiolta vältyttiin (toistaiseksi) , kun koko yhteisluvan käytössä olevaa lupamäärää ei ylitetty . Syyttäjä kuitenkin totesi , että kyseisellä menettelyllä yksi osakas voi ampua vaikka kaikki koko yhteisluvan hirvet ja valitti päätöksestä ylempään oikeusasteeseen. Jatkoperusteluna oli , että oikeuslaitoksissa ratkotaan jatkossa eri seurojen kiintiöiden ylityksiä enenevässä määrin jos esillä ollut menettely yleistyy . Koko yhteislupamenettely joutui siis liipasimelle
    muutaman yli-innokkaan metsästäjän takia.

    Tarkennettakoon kuitenkin vielä , että seurueiden kesken sovitaan aina kirjallisesti yhteisluvan ehdoista .

    Timppa 4.3.2015, 09:53

    Sehän on selvä, miten toimitaan, jos yhteislupa-alueella joku porukka ylittää kaatokiintiönsä. Jos joku muu porukka on vielä ampumatta omaa kiintiötään ja sille kelpaa ammuttu hirvi, niin tuo porukka saa sen ja maksaa tietysti kaatoluvan. Jos joku ampuu liikaa eikä kaadettu kelpaa kenellekään yhteislupa-alueen porukalle, niin sitten ampuja on tehnyt rikoksen ja siitä sitten seuraa asiaan kuuluvat seuraukset.

    Olin kerran tuuraamassa varsinaista metsästyksen johtajaa. Meillä oli ampumatta yksi vasa ja yksi aikuinen. Kaveri ampui ja ilmoitti radiolla ampuneensa vasan. Jatkoi sitten, että emä jäi seisomaan ampumaetäisyydelle ja kysyi, mitä tekee. Meillä ei normaalisti tällaisessa tilanteessa ammuttaisi sitä emää. Koska oli viimeinen eläin kyseessä, niin sanoin, että ammu. Kaveri teki työtä käskettyä. Jonkinmoinen häkellys syntyi, kun huomattiin, että se ”vasa” olikin edellisvuotinen mullikka. ”Emä” taas oli keskikokoa suurempi. Niin sattui kokeneelle ampujalle arviointivirhe, kun luuli aikuista vasaksi. Jatkossa sitten ”emän” käytös viittasi siihen, että jäi odottamaan vasaansa. Siksi en kovin huonoa omaatuntoa voinut tuntea.

    Tilanne päättyi yhteisluvan ansiosta onnellisesti. Joku porukka, jolla oli vaikeuksia saada kaatomäärää täyteen, haki toisen hirven. Vasaa sitten metsästettiin tosi kauan, mutta se on eri juttu. Tällaisia tapauksia ajatellen yhteislupa on erinomainen.

    suorittava porras 4.3.2015, 19:17

    #”Kyllä pitäisin jälkilaskentaa luotettavana. ”#

    Jos keskustellaan riistakolmioihin perustuvasta jälkilaskennasta , tulos pitää paikkansa vain kolmioiden (sivut 3km+3km+3km )
    alueilla . Niitä ei kovin monta pitäjää kohti ole . Määrä riippuu pitäjän metsästäjien yleisestä aktiivisuudesta . Otanta tältä osin ei ole välttämättä edes suuntaa-antava .
    Aktiivisessa pitäjässä havaintoja saadaan runsaasti . Siellä , missä resursseja on niukemmin , havaintoja on vähemmän riistan määrästä riippumatta . Hirviseurueiden ilmoitukset metsästyksen jälkeen jääneestä kannasta ovat luotettavampia , kun laskennan / arvioinnin peittävyys on laajempi.

    Yliarvion riski on valitettavasti suuri tässäkin tapauksessa , koska seuraavan syksyn kaatolupamäärät ovat sidoksissa ilmoitettuun talvehtivaan kantaan . Jotkut ilmoittavat todellista suurempia lukuja runsaan lupamäärän toivossa , että” jos niitä elukoita jostakin siunautuisi . ”

    Tehokkaan metsästyksen mahdollistaneen yhteislupamenettelyn yllä on synkkiä pilviä . Joku ”fiksu” lakimies on erään epäselvän metsästystapahtuman seurauksena valittamassa metsästäjät vapauttaneesta päätöksestä ylempään oikeusasteeseen . Jos valitus mene läpi , yhteislupamenettely on uhattuna koko valtakunnassa .
    Jos näin käy , kannattaa alkaa varautumaan hirvikannan kasvuun , jopa halitsemattomaan sellaiseen .

    PS.Aihetta käsittelevä uutinen oli tänään Keski-Suomen alueuutisissa. Viimeinen lause oli oma näkemykseni tulevasta.

    suorittava porras 4.3.2015, 19:42

    #”Mm. viime syksynä olisi ollut useitten metsästäjienkin mielestä varaa kaataa enemmän hirviä.”#

    Näissä tapauksissa yhteislupa-alueella tarvitaan vain soitto
    seurueelle , jolla on lupia käyttämättä .Seurueen voi toivottaa tervetulleeksi yhteisjahtiin . Käytännöt maanomstajien suuntaan hoituvat vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti , jos jahti tuottaa
    tulosta .
    Saalis on mahdollista jakaa osallistujien kesken tai tehdä ,kuten meillä oli tapana eli luovuttaa se kokonaan vierailevalle seuralle.
    Jostakin syystä tätä mahdollisuutta käytetään harvoin . Se on kuitenkin
    yksi keino estää hirvitihentymien syntymistä . Ilman yhteislupaa edellä mainittu ei onnistu ja kukin seurue joutuu toimimaan vain sille myönnettyjen lupien puitteissa . Pankkihirvetkin ovat pois omasta kiintiöstä.

    vänkäri 5.3.2015, 15:02

    Pankkihirvet nimenomaan jäivät kaatamatta, itse asiassa ympäröivät seuratkin saivat lupansa käytettyä. Näillä rantamaitten ja saarien alueella toimivilla seuroilla ongelmana on ollut hirvien häipyminen talvehtimisalueille mutta lämpiminä syksyinä nekin ovat hirvensä kaataneet. Hirvistä sinänsä ei ole pulaa, en muista milloin lupa olisi jäänyt täällä käyttämättä. Lupamäärät ovat vaihdelleet 14 ja yli 30:n välillä.
    Isompi ongelma on hirviseurueiden pieneneminen sekä metsästäjien asuinpaikan ja metsästysalueen välimatka. Kun ajomatkaa on enimmillään yli 300 kilometriä suuntaansa, alkaa se jo loppukaudesta tuntumaan. Paikallisia metsästäjiä on vähän ja sekin joukko pienenee koko ajan. 10-20 vuoden alkaa olla ongelma löytää metsästäjiä riviin. Jonkinlainen muutos nykyiseen systeemiin on jossain vaiheessa tehtävä. Hirviporukoitten sijaan tai rinnalle on löydettävä uusia tapoja metsästää. En nyt välttämättä kannata vapaata metsästystäkään, sillä vaikka valtaosa metsästäjistä toimii moitteettomasti voi joukkoon eksyä hurlumhei-porukkaakin. Suomalainen viinapää ja hirvikivääri voi olla aika arveluttava yhdistelmä.

    suorittava porras 5.3.2015, 18:26

    #”Hirviporukoitten sijaan tai rinnalle on löydettävä uusia tapoja metsästää. ”#
    Nopein lääke on seurueiden yhteistyön lisääminen ja tarvittaessa jopa seurojen ennakkoluuloton yhdistäminen .

    Seurueiden rutiinienkin pyörittäminen vaatii voimavaroja . Isommasta porukasta löytyy tekijöitä kaikkiin tehtäviin . Mitta tulee helposti
    täyteen , jos väki vähenee niin , että koko seuran hallinto , metsästysksen organisointi ja suhdetoiminta kaatuu yhden henkilön harteille. Metsästys on kärsinyt ”työvoimapulasta” jo kauan . Varsinkin , jos jahtikausi venyy pitkäksi ja tulokset ovat laihoja.

    Yhteislupamenettelyn laajentaminen hirvitalousalueen käsittäväksi toisi liikkumavaraa metsästyksen aikaiseen metsästyspaineen kohdistamiseen . Tekeillä olevat metsästyslain uudistukset voivat tuoda ratkaisun edellä mainittuun. Sähköinen reaaliaikainen kannanseuranta toimisi työkaluna resursien suuntaamisessa .

    Metsästyksen aloitus on siirtymässä takaisin lokakuun puolivälin paikkeille . Kaatolupiakin tullaan anomaan nykystä harvemmalla aikataululla eli kolmen vuoden välein . Päätösvalta metsästyksen voimakkuudesta siirtyy paikallistasolle ja riistakeskus toimii vain ammattiapuna informoimalla siitä , miten kunkin alueen metsästystoimenpiteet vaikuttavat hirvikannan kehitykseen .
    Tämän ketjun avaajan onkin kerrottava jatkossa mahdolliset murheensa paikalliselle metsästysseuralle . Siellä on lopullinen päätösvalta . Eri asia on riittävätkö resurssit.

    Gla 6.3.2015, 03:11

    Kyselin pari päivää sitten seuraavaa: ”Kun kaikki olemme yhtä mieltä siitä, ettei liikenteessä tapahtuvat tragediat ole hyvä juttu, mikä estää muodostamatta mielipidettä, jonka mukaan hirvikantaa pitäisi leikata? Saisiko tähän selvää vastausta?”

    Yhtään kommenttia ei tähän ole tullut. Te, joiden mielestä hirvikantaa valtakunnan tasolla ei pidä alentaa, mikä on syynä mielipiteeseenne? Nyt ei kannata tuijottaa oman seuran hirvityhjiötä, vaan katsoa asiaa laajempana kokonaisuutena.

    Metsuri motokuski 6.3.2015, 11:20

    Tuo sinun kysymyksesi on niin turha ettei siihen kukaan viitsi vastata. Jos tuo on ainoa peruste liikennevahinkojen vähentämiselle niin kuinka toimitaan muiden aiheuttajien osalta.

    Vastaa siihen itse vaikka nuorison, vanhusten, ajotaidottomien tai juovuksissa tai huumeissa ajavien osalta. Kun näitä pohdit niin huomaat varmaan kuinka turha kysymyksesi on.

    Elämässä on riskinsä ja myös liikenteessä niin se vain on. Pelkkä ongelma ei poistu sillä että toinen osapuoli poistetaan kuvioista. Tuo Suomen hirvimäärä kestää kyllä ihan pohjoismaalaisen vertailun joten esittämäsi toimenpide ei ole relevantti ajatus

    Anton Chigurh 6.3.2015, 11:44

    ”…Suomen hirvimäärä kestää kyllä ihan pohjoismaalaisen vertailun…”

    Kestää varmaan, mutta tämä yhteiskunta puhumattakaan puuntuotannosta eivät kestä sitä.

    Venäjällä hirveä esiintyy koko maassa, jonka ala on 17-kertainen pohjoismaalaiseen hirviesiintymään verrattuna. Siellä tosin sudet (50000) pitävät ainakin toistaiseksi hirvikannan (650000) ekologisesti kestävällä tasolla.
    Meillä tuo ekologisesti (myös ekonomisesti) kestävä taso on alle 10000 yksilöä. Jolle tasolle tulemme palaamaan ennemmin tai myöhemmin.

    Gla 6.3.2015, 14:23

    Metsuri motokuski: ”Tuo sinun kysymyksesi on niin turha ettei siihen kukaan viitsi vastata.”

    Turhemmistakin asioista puhutaan, joten se ei ole syy olla vastaamatta. Esimerkki turhasta, mutta tämän aiheen parissa varsin usein toistuvasta ilmiöstä on aiheen ohi puhuminen. Kerrotko kuitenkin, missä vaiheessa vuoden 2001 jälkeen asia muuttui mielestäsi turhaksi? Tuolloinhan asia ei ollut turha, koska kantaa alettiin tavoitteellisesti alentaa.

    Metsuri motokuski: ”Jos tuo on ainoa peruste liikennevahinkojen vähentämiselle niin kuinka toimitaan muiden aiheuttajien osalta.”

    Ei liity muu liikenneturvallisuustyö millään tavalla hirvikantaan, eikä hirvikannan alentaminen ole ainoa peruste liikennevahinkojen vähentämiselle. Meillä on liikenteessä nollavisio, jonka saavuttamiseksi on tehty ja tehdään edelleen paljon työtä. Onnettomuuskehitys on jäljessä tavoitteesta, mutta suunta on oikea. Hirvikolareiden suhteen suunta on päinvastainen.

    Metsuri motokuski: ”Vastaa siihen itse vaikka nuorison, vanhusten, ajotaidottomien tai juovuksissa tai huumeissa ajavien osalta. Kun näitä pohdit niin huomaat varmaan kuinka turha kysymyksesi on.”

    1500 kolaria vuodessa muiden haittojen lisäksi ei ole mielestäni turha asia.

    Metsuri motokuski: ”Elämässä on riskinsä ja myös liikenteessä niin se vain on. Pelkkä ongelma ei poistu sillä että toinen osapuoli poistetaan kuvioista.”

    Antonia moni pitää fanaattisena, mutta eihän kaveri pärjää alkuunsakaan binäärikorteilla pelaaville hirvimiehille.

    Hirviä ei pidä poistaa. Kyse on kannan alentamisesta ja vahinkojen vähentämisestä.

    Metsuri motokuski: ”Tuo Suomen hirvimäärä kestää kyllä ihan pohjoismaalaisen vertailun joten esittämäsi toimenpide ei ole relevantti ajatus ”

    Muut pohjoismaat eivät määrittele Suomen hirvikantaa.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 30 31 32 … 48 49 50