Ainakin osa hirvistä tosiaan vaeltaa kesä- ja talvilaidunten välillä. Tyypillisiä ovat vaellukset rannikolta sisämaahan. Mutta myös toisenlaisia suuntia on. Esimerkiksi Keski-Suomessa Muuramesta Multialle. Tai samankin pitäjän alueella. Kuulemma eräs vaellustapahtuma on Simojoelta Rovaniemen tuntumaan esim. Tervolaan. Pohjoisessa hirviä vaeltaa Tenon poikki talvehtimaan Utsjoen tunturilaaksoissa.

Mistä vaellukset sitten johtuvat? Miksi kaikki hirvet eivät kuitenkaan vaella? Nykyään ruokaa on lähes kaikkialla samalla tavalla. Ruoan perässä ei siis tuntuisi kannattavan vaeltaa. Päin vastoin järkevämmältä tuntuisi pysyä mahdollisimman hajallaan, jolloin talviruoan saanti olisi varmempaa.

Oma teoriani on, että luonnontilaisissa olosuhteissa hirviä ajoi talvilaitumille kaksi tekijää. Karummilla paikoilla saattoi olla useammin metsäpaloja, joiden seurauksena syntyi vesakkoja. Siis ruoka on varmasti ollut tärkeä tekijä. Toinen on ollut kaiketi turvallisuus. Isossa laumassa luulisi olevan paremmin turvassa susilta.

Nopea muutos olosuhteissa ei ole vielä vaikuttanut kaikkien hirvien käyttäytymiseen. Voi olla myös niin, että maahamme idästä vaeltaneiden hirvien jälkeläisillä on erilaiset tavat. Ovatko paljon vaeltavat hirvet välttäneet sukusiitoksen vaarat ja jättäneet paremmat geenit jälkeläisilleen?

Aina kannattaa muistaa sekin, että meistä itään on 10000 km hirvialuetta, josta muuttaa uusia meille, jos täällä kanta häviää. Ja ne muuttajat saattavat olla kaikkein arvaamattomimpia liikenteessä.

#”Yhtälö metsästyksenkin osalta on kummallinen. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille, mutta käytännössä heidän valtansa asiassa on olematon ja metsästäjien suhtautuminen sen mukaista.”#

On valitettavasti paljonkin esimerkkejä siitä , että maanomistukseen sidottu metsästysoikeus aiheutta tietyissä olosuhteissa myös
haittaa .
Metsästysseuran toiminta voi kärsiä pahastikin tai jopa halvaantua kokonaan , kun kaksi tai useampia maata omistavaa jäsentä joutuu ristiriitoihin keskenään . Hommat voivat hankaloitua vuosikymmeniksi ja korjautuvat vasta seuraavan sukupolven astuessa remmiin …jos sittenkään . Maattomien metsästäjien kohdalla ratkaisut löytyvät helpommin ja nopeammmin . Hän , jonka aivojen paikalla on munuaiset , saa lähteä seurasta . Kun kyseessä on maata omistava , on ongelman ratkaisu pitemmissä kantimissa . Näissä tilanteissa hirvivahingot ovat sivuseikka . Pääasia on , että vihan kohde ei metsästä hänen suvusta ja tuttavista puhumattakaan.

Toinen metsästystoiminnan voimakkuuteen vaikuttava tekijä on metsästysoikeuden rajamminen vain maanomistajille . Kylien tyhjeneminen onkin johtanut metsästäjkatoon . Metsästyspainetta on vaikeaa saada aikaan , jos kylällä on enää yksi tai kaksi alkuperäiset kriteerit täyttävää henkilöä . Näillä alueilla hirvikantaa ei hallitse kukaan.

Tällä kohtaa täytyy nostaa hieman omaa häntää . Jos seurueeseemme ei olisi otettu aktiivisesti uusia myös maattomia jäseniä , olisi ongelmia meilläkin . Tällä hetkellä ainoastaan yksi seuran jäsen omistaa metsää . Muita metsästys ei kiinnosta lainkaan. Maanomistajille seuraan liittyminen olisi läpihuutojuttu . Muut valitaan vasta koejäsenyyden jälkeen. Maanomistuksen mukanaan tuomaa metsästysoikeutta ei haluta käyttää.

Lisään vielä suorittavan asiaan. Moniin pohjoisen hirviseurueisiin ei ole uusia tulijoita. Kaikki otetaan oli maanomistaja tai ei. Hirvenmetsästys on aikaa vaativa harrastus, eikä jokainen voi tai halua matkustaa kotoansa satoja kilometrejä joka viikonloppu lappiin.

Tämä ongelma on kasvava. Eikä metsästys ole ihan hottinta hottia nyky nuorison keskuudessa. Eikä nykyinen aselaki ainakaan helpota asiaa.

Tällä oman metsästysseuran alueella on aikoinaan käynyt niinkin, ettei riistakolmiolaskennan tuloksia hyväksytty Jyväskylän ylemmässä portaassa. Hirviä ei sen mukaan voinut olla niin paljoa. Seuraavana vuonna suoritettiin lentolaskenta, jossa kävi ilmi että hirviä oli vielä metsästäjienkin laskelmia enemmän. Tästä nyt on jo aikaa, mutta edelleenkin on havaittavissa varovaisuus kaatolupien myöntämisessä. Mm. viime syksynä olisi ollut useitten metsästäjienkin mielestä varaa kaataa enemmän hirviä.

Mikäs ongelma siinä yhteislupamenettelyssä oli? Oliko yhteisluvalla menty sellaisten maanomistajien maille, joiden metsästysvuokrasopimusta ei oltu ehditty päivittää vierailijametsästäjät kattavaksi? Juuri tekemääni uuteen soppariin tuli uutena vierailut ja koirien koulutus sekä suurpedot.

Olette oikeassa, ei riistakolmiolaskenta tuota tarpeeksi luotettavia hirvien kanta-arvioita pienille alueille kuten yksittäisten metsästysseurojen alueille. Laskenta toimii hyvin riistakeskusalueella ja valtakunnan tasolla. Yksittäisen kunnan kohdalla voitaneen kyllä huomata muutoksen suunta, kun verrataan useamman peräkkäisen vuoden tuloksia. Kaatolupien myöntämisen perusteeksi sitä voitaisiin käyttää ehkäpä juuri riistakeskuksen tasolla.

En ole kylläkään alan asiantuntija – mututuntumalla heittäisin näin.