Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • jees h-valta

    MJO:lle tuonne edellepäin etten ole väittänyt omistavani metsää ympäri Etelä-Suomea, vain Satakunnassa. Puoliksi suurinpiirtein H-vallan ja Pohjois-Satakunnan tilusten suhde. Välillä pieniä esim. Noormarkussa nykyistä Poria.

    Gla

    MJO: ”Ihan yhtä naurettava syytös, kuin syylistäisi alkon myyjää suomen alkoholiongelmista tai R-kioskin myyjää tupakan aiheuttamista sairauksista.”

    Kyse on siitä, pitäisikö hirvikolareiden määrää saada vähennettyä ja onko hirvikannan alentaminen ensisijainen keino. Vai yritetäänkö ohjata huomio mielummin R-kioskin myyjän rooliin kuin asiasta puhumisen.

    Metsuri motokuski: ”Onhan se valitettavaa tuollaine tapaus kun mehtäukko yllä kirjoitti. En tiedä korjaantuuko se kokonaan sittenkään vaikka nykyinen hirvikanta pienenttäisiin kuinka pieneen. Aina kun hirviä jossain on niin vahinkoja saattaa syntyä.”

    Ei, kyse ei hirvikannan alentamisessa ole siitä, että vahingoista päästäisiin kokonaan eroon. Vain metsästäjät jostain syystä ottavat tuon binäärikortin säännöllisesti esiin aiheesta keskusteltaessa.

    Kyse on siitä, että vahinkojen määrää saataisiin alennettua. Kun kaikki olemme yhtä mieltä siitä, ettei liikenteessä tapahtuvat tragediat ole hyvä juttu, mikä estää muodostamatta mielipidettä, jonka mukaan hirvikantaa pitäisi leikata? Saisiko tähän selvää vastausta?

    A.Jalkanen

    Pisteet Gla:lle sitkeydestä, kun jaksat pitää asioita esillä.

    Meillä tapahtuu siis yli 10 kappaletta hirvieläinonnettomuuksia päivässä. Onko tämä mielestänne sopiva määrä vai liian paljon? Jos se on liian paljon, mitä asialle mielestänne tulisi tehdä?

    Jos tutkimuksissa käy ilmi, kuten on ennustettavissa, että metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kantojen kasvulla on yhteys borrelioosin lisääntymiseen Suomessa, tämä puoltaa myös hirvieläinten kannan selkeää alentamista.

    Borrelioosin määrä Suomessa:
    http://www.thl.fi > tartuntatautirekisteri

    Reima Ranta

    Se on selvää, että innokkaita metsästäjiä ei voisi vähempää kiinnostaa hirvikannan aiheuttamat ongelmat. Kannanotot ja toiminta perustuvat puhtaasti oman edun ajamiseen – kuten yleensäkin.

    Yhtälö metsästyksenkin osalta on kummallinen. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille, mutta käytännössä heidän valtansa asiassa on olematon ja metsästäjien suhtautuminen sen mukaista. Hirvikanta on paisutettu aivan liian suureksi ja syykin on selvä.

    Metsänomistuksen kuppaajia riittää. Kun tekee investointeja esim. metsänuudistamiseen, jonka tuotot ovat odotettavissa puolenvuosisadan jälkeen, joutuu realiteetit ottamaan huomioon.

    Keskimäärin metsänomistaja omistaa metsänsä n. 15 vuotta uudistamisen jälkeen, joten tuottoja on odettavissa seuraavalle tai sitäseuraavalle omistajalle, ketä ja millä ajatuksella he ovatkin liikkeellä. Kun näin on, taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja joutuu suhtautumaan investointiin siten, että se pitää saada korkoineen takaisin millä hetkellä hyvänsä.

    Metsuri motokuski

    Väitän että meitä metsästäjiä kiinnostaa todellakin hirvikannan koko. En tarkoita sitä että se olisi mahdollisimman suuri. Kyllä me tunnemme ja tiedostamme ne haittapuolet jotka liian suureen hirvikantaan sisältyy. Meissä metsästäjistä on enemmistö metsänomistajia joita kiinnostaa todellakin mitä siellä metsissämme tapahtuu.

    Hyväksymme tietysti myös tietyn tasoiset vahingot koska valitettavsti tiedämme mikä on myös hirven ravintokäyttäytyminen. Samoin olemme tiedostaneet hirvikolaririskit ja sen vuoksi on verotusta kohdenentu juuri pahimmille kolarialueille, jopa poistamalla sieltä hirvikanta kokonaan.

    Me metsästäjät varmaan lisäämme metsästyspainetta sinne jossa kanta on päässyt nousemaan liian suureksi ja vahingot lisääntyvät, Uskon että kukaan ei hyväksy sitä että tavoitekannan alle menevät tiheydet verotetaan samassa mitassa. Meile on valtiollisesti asetetut tavoitekannat kaikelle riistalle, myös hirvelle, ja siihen määrään pyritään ja pidetään siinä myös.

    Nyt on perustettu uudet hirvitalousalueet jossa huomioidaan myös petojen aiheuttama poistuma joten uskon että tasaisempi hirvikanta saadaan nyt valtakunnan alueelle. Nythän tilanne on ollut se että jossain hirviä on runsaasti ja jossain tyhjät korvet.

    Korpituvan Taneli

    Juupa sen juu, mutta kun sen tavoitekannan on määritellyt metsästäjät ja se on ainakin kolmekertainen siihen verrattuna mikä olisi tavallisen metsänomistajan tavoite.

    Kaikki vahingot ovat verrannollisia hirvikantaan.
    Metsävahingot vähevät kolmannekseen kun kanta puolittuu.
    Liikennevahingoissa suhde on paljon jyrkempi, sillä hirvien liikkuvuus riippuu paljon kannan koosta. Puhutaan paljon talvilaitumille vaelluksesta. Sellaista todella tapahtuukin, rannikon läheisyydessä hirvi ei tykkää talvella olla. Sisämaassa saattaa kuitenkin olla laumoja, jotka pysyvät läpi vuoden paikallaan, jos ruokaa on. Mutta kun ruokaa on niukalti niin pitää hakea ja hakea.
    Väitänkin, että hirvien liikkuminen vähenee aivan oleellisesti, jos kanta tiputetaan 1/1000ha. Ruokaa riittää ja sopivia piiloja, ei tarvitse mennä teiden yli juuri ollenkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO

    Taneli on oikeassa että väärässä.

    Oikeassa, että hirvet todellakin viettävät kesät mielellään rannikoilla ja vaeltavat talveksi sisämaahan. Ei se kuitenkaan, johdu ruuan puutteesta vaan pikemminkin kesä aikainen ravinto poikkeaa talvi eväistä.

    Jos sisämaassa riittää ruokaa talvella, niin sitä varmasti riittää myös kesälle. Hirvi ei kuitenkaan halua syödä männyn taimia kesäisin, jos on parempaakin tarjolla.

    Tämä vaeltaminen aiheuttaa myös yhden suurimmista haasteista kannan vähentämisessä. Sillä hirvien siirtyminen talvehtimisalueille tapahtuu etupäässä hirvenmetsästyksen lopussa ja jälkeen.

    Täten suurin kannan pudotus täytyisi tehdä kesälaitumilla, mutta ei siellä ole painetta siihen. Kesälaitumilla ei ole paljoa taimikkotuhoja, eikä maanomistajat vaadi hirvikannan pudottamistakaan silloin. Taas talvehtimisalueilla olisi paineita pudottaa kantaa, muttei hirviä ole metsästysaikana tai ainakin alueelle vaeltaa lisää kesälaitumilta metsästysajan jälkeen.

    Asiaa voisi parantaa esim. talvipyynnillä, mutta löytyykö innokkaita pyyntimiehiä kovinkaan paljoa syvään lumeen rämpimään pakkaseen ja pimeään?

    Koiraakaan tuskin kukaan lähtee tapattamaan upottavaan lumeen.

    A.Jalkanen

    Aina silloin tällöin ilmenee epäselvyyttä hirvikannan koosta. Silmäilin taas kerran RKTL:n – nykyisen Luken – raporttia nimeltään riistakannat 2011. Perustuu metsästäjien suorittamiin talvijälkilaskentoihin.

    Siinä riistakeskusalueittaisessa kuvassa näkyy, että hirvikannat ovat käyneet korkeammalla tasolla, ja ovat palanneet samalle tasolle kuin missä oltiin 1990-luvun alussa. Trendi olisi saatava alenevaksi.

    Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina.

    MJO

    Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina.
    ***********************************************************************

    Ja metsäkauris vapautettiin muutama vuosi sitten kaatolupa järjestelmästä. Eikö se tällä palstalla kehuttu menetelmä tuonutkaan vapahdusta?

    jees h-valta

    Noiden elukoiden eduksi on koitunut leudot talvet ja kun ei ole niitä petoja. Kaiken älyttömyyden huipuksi niitä vielä jotkut ruokkivatkin.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 495)