Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Anton Chigurh

    Timppa: ”Helppoa kuin heinänteko.”

    Juuri niin!

    ”Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen… …Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutisiksi lehdille.”

    Nyt suurimmat otsikot metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattajassa (jonka päätoimittajaksi holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat ovat onnistuneet soluttamaan puuntuottajien päävihollisen, juotikasmaisen lauri kontron) revitään siitä, kun sudet (jotka reviirillään pudottavat hirvikannan tasolle alle 0,5/1000ha) tappavat puolenkymmentä hirvirakkia syksyisin. Vajaa sata vuotta sitten oli tässä maassa alle 10 hirveä. Se taso saavutettiin alkeellisilla välineillä ja ilman hirvipiskejä. Nykyisillä välineillä siedettävä taso (0 yksilöä puuntuotantoalueella) saavutetaan yhden syksyn aikana.

    Timppa

    Tuolta netistä löytyy tietoa siitäkin. Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin hirvikolareiden määrä onkin parina viime vuonna noussut vaikka hirvikanta on vähentynyt.

    Insinöörinä voin tosiaan kertoa sen, että tällaisiin onnettomuuksiin vaikuttaa sekä mahdollisuus joutua onnettomuuteen että kuskin oma käyttäytyminen. Siis jos riski koetaan vähäiseksi, siihen ei enää suhtauduta vakavasti. Esimerkki työhistoriasta:
    Rakennustyömaillamme oli naulaanastumisonnettomuuksia. Duunarit halusivat turvakenkiä. Sovittiin, että testataan, miten niiden hankkiminen vaikuttaa. Ylläty, yllätys, naulaan astumiset lisääntyivät, kun niitä naulaisia lautoja jätettiin lojumaan enemmän. Valitettavasti monet käyttäytyvät siten, etteivät noteeraa pientä riskiä.

    jees h-valta

    Mutta uskon että suuren riskin eli hirvet kyllä tiedostetaan liikenteessä.
    Siitä kertoo monen ammatikseen ajavan huoli ja pelko turvallisuudesta liikenteessä. Mutta jostain syystä tämä syksy on ollut poikkeuksellisen musta hirvieläinten suhteen. Joko siihen vaikuttaa kuitenkin luultua isompi hirvikanta tai huomattavan huono keli näkyvyyden suhteen. Aivan mahdoton keritä reakoimaan näillä keleillä tielle nousevaan hirveen. Omakohtaistakin kokemusta on ja keli oli silloinkin juuri tällainen sysimusta syys. Kyllä hirvien määrää pitää vähentää ja siitä pitää alkaa nopeasti tositoimiin. Lisääntyvä liikennesuorite lisääntyvään hirvikantaan ei vain kertakaikkiaan sovi. Nyt jos koska on syytä muuttaa kannan kehitys nopeasti rajusti alas. Ei se lihankrettu ole ihmishenkien ja vammautumisten väärti koskaan. Varsinkin kun tiedän kuinka vähän se itse liha näitä jahtaajiakin itseasiassa kiinnostaa. Koirille syötetään aika paljon.

    mehänpoika

    Kuitenkaan ”insinööri” ei ymmärrä että toteutuneeseen tilastoon hirvikolareiden osalta ei voi enää vaikuttaa, vaikka kuinka mieli tekisi.

    Varmaan moni autoilija jo ennakolta on pyrkinyt omalta kohdaltaan vähentämään mahdollisuuttaan joutua hirvikolariin. Ainakin minä olen pyrkinyt jättämään pimeän aikaan autoilut juuri hirvien vuoksi vain välttämättömiin ajoihin.

    Jos hirvikolarit ovat lisääntyneet, ovat myös hirvet lisääntyneet. Monet palstalaisetkin ovat todenneet hirvilaskentojen olevat hyvin epätarkkoja ja siten epäluotettavia. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin laskea kaatotilastojen ym. perusteella, kuinka suuri hirvikanta on aiemmin todellisuudessa ollut.

    Väitteet, että hirvikanta on pienentynyt, voivat siten olla pelkkää harhautusta.

    JacktheRibber

    Viime vuonna suomessa kirjattiin kaikkiaan 9518 hirvieläinonnettomuutta. Joka päivä auton kanssa kolaroi 26 hirveä, kaurista, peuraa tai poroa.

    ”Vähintään sama tahti jatkuu tänäkin vuonna”, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Seppo Sarjamo Liikennevirastosta.

    Gla

    Timppa kertoi hidastavansa hirvimerkin vaikutusalueella. Kerrotko vielä, paljonko hidastat ja kuinka lujaa ajat tavanomaisella talvirajoitetulla päätiellä, jossa on 80 km/h nopeusrajoitus?

    Liikenneturvallisuudesta tiedämme sen, että nopeuden muutos on merkittävä liikenneturvallisuuteen vaikuttava asia. Teho perustuu kuitenkin siihen, että alemmalla nopeudella onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät. Onnettomuuksien määrään ei kohtuullinen nopeuden muutos juurikaan vaikuta. Tilastoihin asia kuitenkin vaikuttaa siten, että kuolemaan johtanut onnettomuus saattaisi alemmalla nopeudella muuttua loukkaantumiseen johtavaksi jne.

    Nygrenin väitöskirjan perusteella tiedämme, että hirvikannan arviointi on epätarkkaa, joten Timppana olisin etsinyt syytä kolarien määrän nousuun myös hirvikannan koosta.

    Rattijuoppojen vaikutus ei liity millään tavalla hirvikantaan. Tämän hetken painopiste liikenneturvallisuustyössä on alkoholi, iäkkäät kuljettajat sekä ajonopeudet. Hirveä ei edes mainita. Kun katsotaan kuolemaan johtaneita tapauksia, hirvi on kieltämättä pieni tekijä muihin verrattuna. Silti hirvestä aiheutuu niin paljon vahinkoa, ettei kantaa ole syytä säilyttää nykyisellä tasolla.

    Itärajan takaa tulevia hirviä on turha syyttää tilanteesta. Kyse on siitä, että täällä on päätetty hirvien tavoitekannaksi 2-4 yksilöä/1000ha. Tuon päätöksen tekijät ovat vastuussa niistä vahingoista, jotka syntyvät kestävän hirvikannan lisäksi. Vaellushirviä ei pidä syyttää, koska hirvikanta on asetetussa tavoitteessa ja monin paikoin hirvikantaa halutaan jopa vahvistaa.

    MJO

    viiltäjäJack:
    Viime vuonna suomessa kirjattiin kaikkiaan 9518 hirvieläinonnettomuutta. Joka päivä auton kanssa kolaroi 26 hirveä, kaurista, peuraa tai poroa.

    Mistäs tuollainen tilasto löytyy?

    Tämä lainaus on liikenneturvan sivuilta, joka poikkeaa melkolailla sinun tilastosta.

    Vuonna 2012 tapahtui 1 321 hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä on kuitenkin laskenut vuoden 2001 huippuluvusta, jolloin sattui 3048 hirvionnettomuutta. Onnettomuuksien määrän lasku johtuu etupäässä eläinkannan pienentämisestä viime vuosina.

    Linkki
    https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/ennakointi/hirvet-ja-muut-elaimet

    Gla

    Liikenneturvan tekstissä on virhe. Se käsittelee hirvikolareita, ei hirvieläinkolareita.

    MJO

    Gla:
    Liikenneturvan tekstissä on virhe. Se käsittelee hirvikolareita, ei hirvieläinkolareita.

    Suurin virhe on JackTheRipperin väittämä 9518 hirvieläinkolaria.

    Mitä mieltä on yleensäkään ottaa tilastoon kotieläimiä (poro), joka ei ole edes riistaeläin. Vai onko niidenkin suuri kanta metsästäjien syy? Vai olisiko sama ottaa lukuun myös jänikset ja myyrät kolaritkin, niin saisivat metsästäjä vihaajat vielä enemmän tuulta purjeisiin.

    jees h-valta

    MJO, kotieläimet ovat yleensä aitauksissa suljettuna luonnosta. Jos poro lasketaan kotieläimeksi voidaan aivan hyvin silloin vaatia suljettuun tilaan ulos luonnosta. Tai jokainen kytketyksi riimuun.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 495)