Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Metsuri motokuski

    Simossa ajoi rattijuoppo itsemurhan toisen syyttömän auton keulaan jolloin kuoli syyttömät vastaantulijat sekä rattijuoppo. Laukaassa kuoli kolmihenkinen perhe kun kuljettaja ajoi rekan keulaan suoralla tiellä. Syytä voi vain arvailla. Näitä sattuu ja niille emme voi mitään. Samoin hirvikolari voi sattua vaikka hirviä olisi yksi / kunta. Nämä kaikki ovat valitettavia tapahtumia. Niitä vain sattuu valistuksesta ja ohjauksesta huolimatta.

    Ehkä eniten voimma yrittää vaikuttamaan noihin rattijuopppojen ja itsemurhia tekevien tekosiin. Niissä aina syytön vastapuoli on myös kärsivänä osapuolena ja usein menettää tykyvyttömyyden pitkäksi aikaa jopa kokonaan. Hirvikolareihin voimma vaikuttaa rajoitetusti mutta eläin kuuluu kuitenkin Suomen luontoon joten paikka kuuluu sillekkin löytyä. Omilla ajoasenteilla ja ajotottumuksilla voimme vaikuttaa myös hirvikolareiden määrään.

    Tuossa valtimon hirvikolarissa oli myös se huonoa tuuria kun vastaantulijat törmäsivät samaan hirveen ja sen jälkeen toisiinsa. Toivottavasti aikaa myöten saamme varmaan selville tappoiko hirveen osuminen vai autojen osuminen toisiinsa matkustajien kuolemat.

    JacktheRibber

    Tämä puuntuottajaksi naamioitunut timppa: ”Insinöörinä olen tottunut siihen, että faktat selvitetään ennen kuin tehdään johtopäätöksiä.”

    Laitetaanpas tähän sitten vähän faktaa. Kyseessä on ote 2009 julkisesti tarkastetusta väitöskirjasta.

    Tuire Nygren

    Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvaraPOLITIIKKAA

    ”…Vuonna 1906 lupia myönnettiin jo joka puolelle Suomea. Vuosittain kaadettiin 200-800 uroshirveä… …Suotuisa kehitys päättyi viimeistään rauhattomiin vuosiin 1914-1918. Keskustelu hirvistä oli jo tuolloin kiihkeää ja polarisoitunutta. Suomen Metsästysyhdistys esitti maan kaikille kuvernööreille ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan MAANVILJELIJÄT valittivat hirvivahingoista; VAADITTIIN jopa hirvikannan HÄVITTÄMISTÄ KOKONAAN. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto (jonka puheenjohtajana toimii metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattajan päätoimittaja lauri kontro, jota MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja tiirola on ylistänyt tällä pastalla maasta taivaaseen), joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen (joka onkin sitten ollut tuon terroristijärjestön pihtiotteessa ja hampaattomana puudelina) myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin VAHINKOELÄIMENÄ.”

    Se on edelleen vahinkoeläin, joka tulee hävittää sukupuuttoon puuntuotantoalueelta. Sittenkin sille jää lahmattavaksi toistakymmentä miljoonaa hehtaaria.

    Timppa

    Antonille sanoisin, että Suomen hirvikanta lähti voimakkaaseen nousuun sotien jälkeen, kun Karjalan kannaksen sotatoimialueen pusikoissa lisääntynyt hirvikanta oli pakotettu etsimään uusia laitumia.

    Hirvien liikkeitä on myös tutkittu ja joillakin elinpiiri on suppea. Toisilla taas ei. Normaaleja ovat kymmenien kilometrien vaellukset kesä- ja talvilaidunten välillä. Ylä-Lapissa hirvet vaeltavat usein syksyllä Norjasta Tenon yli Suomen puolelle. Joen rannalla poroaidan vieressä asuva tuttava kertoi, että aita vain helähtää, kun hirvi loikkaa sen yli.

    Meidän hirviporukan maille ilmaantui muutama vuosi sitten joku vaeltava hirvilauma. Hirviä ammuttiin sinä viikonloppuna viisi. Mukaan taisivat lähteä vakihirvemmekin, sillä seuraavana viikonloppuna metsät olivat tyhjät.

    Onkohan Sahalan kartanon naapureiden taimikot huonosti hoidettuja, jos hirvet viihtyvät niissä paremmin?

    Timppa

    Kuten tunnettua, niin Suomella on 1200 km itärajaa. Ja vielä yhteistä rajaa siis Norjankin kanssa, mistä sieltäkin siis tulee hirviä. Mitenkähän ja kuka käy hirvet sieltä rajojen takaa kaatamassa, etteivät pääse tänne? Kerropa Jaska.

    JacktheRibber

    Niitä ylivuotisia ei monta ilmesty kaikkiaankaan. Ne eivät ole ongelma. Vuodenaikaisvaeltajat loppuvat kun ne kaikki ammutaan.

    mehänpoika

    Vielä insinööri Timpalle:
    Metsästysalueelle ei pidä jättää mitään ”vakihirviä”. ”Vaeltavia hirvilaumoja” tulee kuitenkin alueille aina vaan lisää.

    Vakihirvet aiheuttavat vakivahingot taimikoissa, pelloilla ja maanteillä. Hirvikannan sälymisen kannalta riittää alle 1 hirven talvikanta/1000 hehtaarilla. Siihen olisi mahdollista päästä vapauttamalla hirvieläinten metsästys liian korkeaa hirvikantaa ylläpitävistä pyyntiluvista.

    Muutoksen jälkeen olisi mahdollista purkaa myös toimimaton ja byrokraattinen hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Myös hirvieläinten metsästyksen voisi harkita säädettäväksi maanomistuksesta riippumattomaksi (vahinkoeläin), jos siitä tuntuisi olevan hyötyä tarkoituksenmukaiseen hirvikantaan pääsyn kannalta katsottuna.

    Hirvikolareista ja muista vahingoista olisi päästävä eroon kansalaisten ja yhteiskunnan edun nimissä.

    Timppa

    Kerropa ”mehänpoika” kuinka toimit, että tavoitteesi ”vakihirvien” eliminoinnista toteutuu. Oletko mukana metsästysseurassa talkoissa?

    mehänpoika

    ”Vakihirvet” poistuu siten, että posautetaan kohti kun tulee hollille. Pitäisi olla aivan normaalia toimintaa. Ne byrokraattiset pyyntiluvat vain tahtovat tehdä kaatohommat turhan vaikeiksi.

    Timppa

    Niinhän se käy kuten ”Mehänpoika” tietää. Helppoa kuin heinänteko

    mehänpoika

    Kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri! Vai mitä mieltä on ylisuuren hirvikannan ja sen aiheuttamien hirvikolareiden kannattaja? Näillähän on selvä riippuvuussuhde. Tunnustatko edes tämän vai selitteletkö edelleen?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 495)