Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Anton Chigurh

    Juuri niin, puuntakuinen, laskennallisesti!

    VMI10 kertoo, että tässä maassa oli silloin hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja miljoona (1000000) hehtaaria. Saman kokoisella alalla meillä kasvatetaan viljaa.Siitä alasta tarvitaan 200000 (kaksisataatuhatta) hehtaaria 200 miljoonan sianlihakilon tuottamiseen. Miljoona tuhottua taimihehtaaria (7 vuoden uudistusalat) tarvitaan tuottamaan 7 miljoonaa kiloa hirvenlihaa (jonka lisäksi vähintään 20 miljoonaa hehtaaria noiden tuhottujen lisäksi).

    Eikä tässä vielä kaikki. Kilpisjärven biologisen aseman (helsingin yliopiston tutkimusasema, täytti juuri 50 vuotta) johtaja antero järvinen totesi taannoin:
    ”Porojen ylilaidunnus tuhoaa maanpinnan, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden. Tunturimaisemasta katoavat vähitellen kasvit ja eläimet.”
    Porokanta ylittää vähän paikasta riippuen ekologisen kestokyvyn 10-100-kertaisesti.
    Niinsanottu poronhoitoalue on 13 miljoonaa hehtaaria, 36% maamme pinta-alasta. Lihaa tuo katastrofi tuottaa alle 2 miljoonaa kiloa vuodessa.

    Poro ei kuulu suomen luontoon. Hirvi ei kuulu suomen metsiin.

    jees h-valta

    Glan liikuntatäkyihin ensin että kyllä olen silti moottorisahan kannalla jolla nytkin teen ennakkoraivauksen tulevaa ensiharvennusta silmällä pitäen. Siinä tulee myös paiskittua puita kourakasaa kohti joten ”tanssit tulee tanssittua”, tänäänkin ja voitelu tulikin taivaalta tihkusateen muodossa. Samalla tulee ensitalven lämmityspuut joten hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
    Mitä tulee mielikuvitusrahaan esim. aitatarvikkeiden osalta on aivan sama myynkö koskaan mutta aivan laillinen ja rahanarvoinen mahdollisuus kuitenkin. Myytkö sinä raivauksen tähteet?
    Kyllä tässä jalat maassa ollaan ja ehkä noissa pinttyneissä ja luutuneissa arvoissa joita Glakin auliisti viljelee sinällään vikaa ole mutta asioita vain voidaan tehdä toisin ja vielä taloudellisesti kelpoisalla tavalla. Kun joudutte aikaa myöten kuitenkin perästä ”hiihtämään” tässäkin metsän osiossa ilmastomuutoksen myötä on kyllä ihailtavaa jurnutusta teiltä ”metsäkonkareilta”. Mutta tehän satsaattekin perikuntaan joten ongelmatkin on helppo siirtää sinne. Minulle vain on sitten sattunut Satakunnan vaikeimmat metsät koska kuusi kärsii kaikki mahdolliset ongelmat jo nyt. Joku sienitauti on viimeinen joka tappoi kuusialikasvoksen joka muuten olisi ollut jopa hyväkin.

    MJO

    Anton: Poro ei kuulu suomen luontoon. Hirvi ei kuulu suomen metsiin.

    Kaikesta huolimatta ne ovat olleet suomen metsissä pitempään, kuin suomalaiset itse.

    Ammatti Raivooja

    Hirvi on kalliomaalausten yleisin eläin. Suomen asuttamisen kannalta hirvi on ollut tärkeässä roolissa ellei jopa elinehto.

    jees h-valta

    Eipä kovin hämmästyttävää. Ruoka on aina ollut elämän ehto ja silloin kaikki on pyörinyt ruuan ympärillä. Ei ihme että sitä sitten on ajankuluksi ja nälkinensä seiniin kuvina raapusteltu. Itse en kyllä olisi lainkaan niin varma mitä sorkallista ne kuvaavat mutta onhan tuo oletettavaa kyllä.

    mehänpoika

    Hirvi kalliomaalauksissa voi johtua siitä, kun hirvi ajettiin jyrkänteelle ja syöstiin alas. Hirven kuviin käytetty ”maali” lienee jyrkänteeltä pudonneen hirven verta. Hirvi voitiin yhdistää silloin hirviöön. Ainakin nimi antaisi niin olettaa.

    Jos maanteillämme hirvikolarin sattuessa olisi kuolleiden hirvien verellä aina maalattu hirvenkuva tien varteen pystytettyyn tauluun, ei muita hirvivaroitusmerkkejä enää olisi tarvinnut. Niin tiheässä noita maalauksia olisi.

    suorittava porras

    Lainaus Kalevasta

    #”Luulöydösten perusteella kaakkoisen Suomen hirvikanta koki noin 6000 vuotta sitten nopean ja erittäin voimakkaan kasvuvaiheen. Hirvien lisääntyminen vaikutti ihmisten määrän kasvuun. Samalla alueella eläneiden ihmisten kulttuuri koki suuren murroksen uuteen, hirsirakennuksia rakentavaan, piikiveä ja meripihkaa hyödyntäneeseen kulttuuriin.

    Tapahtumaa voidaan verrata hirvikannan kasvuun, joka alkoi toisen maailmansodan jälkeen nykyaikaistuneiden metsänhoitomenetelmien vuoksi koko Fennoskandiassa.

    Molemmilla kerroilla hirvet ovat lajilleen tyypillisesti pystyneet hyvin nopeasti hyödyntämään runsastuneita ja laadullisesti parantuneita ravintovaroja.

    6000 vuotta sitten taustana hirvikannan voimistumiselle olivat luonnonmaantieteelliset muutokset. Tuolloin syntyi Vuoksen virta, Saimaan vedenpinta laski noin neljä metriä ja paljasti tuhansia neliökilometrejä uutta maata.
    Ruohot ja varpukasvit tarjosivat Saimaan ympäristössä eläville hirville rajattomasti optimaalista ravintoa.

    Arkeologisen aineiston perusteella hirven osuus ihmisen käyttämästä nisäkäsravinnosta oli ennen Vuoksen syntyä 2,5 prosenttia, Vuoksen synnyn jälkeisellä aikakaudella 23,8 prosenttia.”#

    Tässäkin osoitettiin elinolosuhteiden parantumisen aiheuttaneen hirvikannan kasvun . Jutusta voi myös päätellä , että hirvi on parantanut myös ihmisen edellytyksiä asuttaa Suomi . Liiallisella metsästyksellä ja puuston yksipuolisella kehityksellä (=kuusettuminen) on ollut kantaa vähentävä merkitys .

    Anton Chigurh

    Juuri niin suolistettu porsas: ”ruohot ja varpukasvit”.

    Hirvi on avoimien maiden laji, ei metsälaji. Myyrät levittäytyvät marginaalihabitaattiin (taimikot) vain ja ainoastaan, kun petouhka (kettu, näätä, supikoira, ameriikan ihmemaan vesikko eli minkki) puuttuu. Samalla tavalla hirvet levittäytyvät tuhoisin seurauksin niille marginaalihabitaattiin (metsä) kun petouhka (susi) puuttuu.

    MJO

    Anton: Hirvi on avoimien maiden laji, ei metsälaji.

    Kuinka pieneksi suomenhirvikanta täytyisi pudottaa, jotta loput hirvet pakenisivat elämään avosoille tms. alueille.

    Itse väitän, että vaikka suomessa olisi jäljellä vain 1 hirvi, niin se asuisi metsässä.

    Mikset itse asu luolassa, kun ihminen asui 10 000 vuotta sitten luolissa? Samalla logiikkallasi ihmisten kuuluisi asua luolissa.

    Metsuri motokuski

    Nuo AC;n jutut alkaa muistuttamaan jo ”joulupukki” juttuja. Vuosien saatossa jutut vain pahnee ja uusia satuja ilmaantuu lisää ja lisää.

    Parannusta toki on tullut siihen että enää hän ei haukua viranomaisia ja päättäjiä nimiltä kuten aiemmin. Nehän jo lähestyivätkin kunnianloukkauksen astetta.

    Jatka vain AC nuo ovat päivän piristys ja mihinkä vielä päädytäänkin ….;-)

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 495)